”Eiköhän myö pärjätä vai mitä poijjat ja tytöt ?” — Puolustusvoimien some-agenttipalvelu asevelvollisen tiedonlähteenä
Kriikku, Marjut (2016)
Kriikku, Marjut
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010774
Tiivistelmä
Opinnäytetyö kuvaa Puolustusvoimien some-agenttipalvelua, joka on varusmiehille suunnattu informaatio- ja vertaistukipalvelu. Palvelu toimii Facebookissa kunkin joukko-osaston ja saapumiserän omissa, suljetuissa ryhmissä, joita ylläpitävät tehtävään koulutetut varusmiehet, some-agentit. Palvelu otettiin käyttöön vuonna 2015 ja on nyt käytössä kaikissa joukko-osastoissa sekä yhdessä varusmieskoulutusta antavassa rajavartiostossa.
Opinnäytetyö perustuu kirjoittajan havainnoille vuoden 2016 tammikuun saapumiserän Facebook-ryhmistä sekä alokkaille teetetylle kyselylle. Havaintoja tehtiin kaikista ryhmistä niiden alkutaipaleelta, syyskuusta 2015 lähtien peruskoulutuskauden loppuun saakka. Tutkimuksen kohderyhmä on tammikuun 2016 saapumiserä. Ajallisesti tutkimus kohdistuu some-agenttipalvelun ja varusmiespalveluksen alkuvaiheeseen: Facebook-ryhmien perustamisesta palveluksen aloittamiseen ja peruskoulutuskauden loppuun.
Some-agenttipalvelun kuvaamisen tietopohjana ovat Some-agentin käsikirja, Pääesikunnan some-agentti -käsikirja sekä Asevelvollisten informaatiopalvelut -projektisuunnitelma. Nämä ovat Puolustusvoimien sisäisiä asiakirjoja. Sosiaalisen median ja Facebookin teoriassa käytetään apuna Facebookin omaa ohjesivua sekä Harto Pönkän sosiaalisen median käsikirjaa. Kyselyn tuloksia rinnastetaan ebrand Suomi Oy:n vuonna 2015 tekemään nuorten sosiaalisen median käytön tutkimukseen. Kehittämisehdotuksien taustalla vaikuttaa Piritta Seppälän Kuuntele ja keskustele — Näin järjestösi toimii tavoitteellisesti sosiaalisessa mediassa.
Työn tavoitteena on löytää palvelusta kehittämisen kohteita ja esittää parannusehdotuksia, joiden myötä asevelvollinen hyötyisi palvelusta entistä paremmin. Kyselyn vastausten perusteella alokkaat odottavat some-agenttipalvelulta eniten tietoa varusmiespalveluksesta, mutta havaintojen perusteella tykkäyksiä ja kommentteja saavat eniten alokkaiden itse ryhmässä julkaisemat hauskat kuvat.
Työ koostuu johdannosta, jossa esitellään some-agenttipalvelu, opinnäytetyö ja sen tutkimusmenetelmät. Teoriaosuudessa, luvussa 2, esitetään Facebook some-agenttipalvelun toiminta-alustana. Luvussa 3 kerrotaan keskeisimmät havainnot ryhmistä sekä havaintojen johtopäätökset. Luvussa 4 esitetään kysely tuloksineen ja johtopäätöksineen. Kehittämisehdotukset ovat luvussa 5 ja lopuksi, luvussa 6 arvioidaan opinnäytetyötä prosessina sekä kirjoittajan omaa oppimista. Viimeisenä raportissa ovat lähteet ja liitteet.
Opinnäytetyö perustuu kirjoittajan havainnoille vuoden 2016 tammikuun saapumiserän Facebook-ryhmistä sekä alokkaille teetetylle kyselylle. Havaintoja tehtiin kaikista ryhmistä niiden alkutaipaleelta, syyskuusta 2015 lähtien peruskoulutuskauden loppuun saakka. Tutkimuksen kohderyhmä on tammikuun 2016 saapumiserä. Ajallisesti tutkimus kohdistuu some-agenttipalvelun ja varusmiespalveluksen alkuvaiheeseen: Facebook-ryhmien perustamisesta palveluksen aloittamiseen ja peruskoulutuskauden loppuun.
Some-agenttipalvelun kuvaamisen tietopohjana ovat Some-agentin käsikirja, Pääesikunnan some-agentti -käsikirja sekä Asevelvollisten informaatiopalvelut -projektisuunnitelma. Nämä ovat Puolustusvoimien sisäisiä asiakirjoja. Sosiaalisen median ja Facebookin teoriassa käytetään apuna Facebookin omaa ohjesivua sekä Harto Pönkän sosiaalisen median käsikirjaa. Kyselyn tuloksia rinnastetaan ebrand Suomi Oy:n vuonna 2015 tekemään nuorten sosiaalisen median käytön tutkimukseen. Kehittämisehdotuksien taustalla vaikuttaa Piritta Seppälän Kuuntele ja keskustele — Näin järjestösi toimii tavoitteellisesti sosiaalisessa mediassa.
Työn tavoitteena on löytää palvelusta kehittämisen kohteita ja esittää parannusehdotuksia, joiden myötä asevelvollinen hyötyisi palvelusta entistä paremmin. Kyselyn vastausten perusteella alokkaat odottavat some-agenttipalvelulta eniten tietoa varusmiespalveluksesta, mutta havaintojen perusteella tykkäyksiä ja kommentteja saavat eniten alokkaiden itse ryhmässä julkaisemat hauskat kuvat.
Työ koostuu johdannosta, jossa esitellään some-agenttipalvelu, opinnäytetyö ja sen tutkimusmenetelmät. Teoriaosuudessa, luvussa 2, esitetään Facebook some-agenttipalvelun toiminta-alustana. Luvussa 3 kerrotaan keskeisimmät havainnot ryhmistä sekä havaintojen johtopäätökset. Luvussa 4 esitetään kysely tuloksineen ja johtopäätöksineen. Kehittämisehdotukset ovat luvussa 5 ja lopuksi, luvussa 6 arvioidaan opinnäytetyötä prosessina sekä kirjoittajan omaa oppimista. Viimeisenä raportissa ovat lähteet ja liitteet.