Johtamisanalyysi
Laakso, Jani (2016)
Laakso, Jani
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052910577
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052910577
Tiivistelmä
Tämän työn taustalla toimi haluni ja kiinnostukseni johtamisen kehittämiseen omalla työpaikallani, missä olen ollut töissä yli viisi vuotta. Työ on suoritettu Lidl Suomi Ky:n Janakkalan jakelukeskuksessa keräilytavaran osastolla. Työn tavoitteena oli saada tietoa siitä, mitä mieltä keräilijät ovat esimiesten toiminnasta. Työ suoritettiin kyselylomakkeella, jossa oli kuusi monivalintakysymystä ja yksi kirjallinen kysymys. Kysymyksissä olevat teemat käsittelivät keskustelua, viestintää, oikeudenmukaisuutta, läsnäoloa, palautteen antamista, henkilöstön ideoiden huomioimista ja sitä, miten esimiehet innostavat henkilöstöä. Kirjallisessa kysymyksessä haluttiin saada tietoa osaston sisäisen kommunikaation parantamisesta.
Kysely tehtiin työterveyslaitoksen johtamisen arviointilomakkeen avulla ja se oli saatavissa suomeksi ja englanniksi. Kyselyyn oli aikaa vastata noin kaksi viikkoa ja se tehtiin vapaaehtoisesti ja nimettömänä. Työssä on käytetty teoriana johtamiseen liittyvää kirjallisuutta, haastatteluja, esitteitä ja oppaita. Kehitysehdotuksissa tätä teoriatietoa on peilattu omiin kokemuksiini ja kehitysehdotuksiini.
Päätuloksina voidaan todeta, että keräilijöiden mielestä johtamisessa on paljon kehitettävää. Tyytyväisiä oltiin turvallisen keskustelun mahdollisuuteen ja ryhmäpäälliköiden läsnäoloon. Eniten kehitettävää löytyi ryhmäpäälliköiden innostavuudesta, palautteen antamisesta ja henkilöstön ideoiden huomioimisesta. Suurin ero englanninkielisten ja suomenkielisten vastauksien välillä oli oikeudenmukaisuutta koskevassa kysymyksessä. Tätä asiaa tulisi mielestäni tutkia syvemmin. Jatkossa näkisin erittäin tärkeänä sen, että ruohonjuuritason työntekijöiden ääntä kuunneltaisiin paremmin. Esimerkiksi suorittamalla tässä työssä käytetyn kyselyn koko henkilöstölle.
Kysely tehtiin työterveyslaitoksen johtamisen arviointilomakkeen avulla ja se oli saatavissa suomeksi ja englanniksi. Kyselyyn oli aikaa vastata noin kaksi viikkoa ja se tehtiin vapaaehtoisesti ja nimettömänä. Työssä on käytetty teoriana johtamiseen liittyvää kirjallisuutta, haastatteluja, esitteitä ja oppaita. Kehitysehdotuksissa tätä teoriatietoa on peilattu omiin kokemuksiini ja kehitysehdotuksiini.
Päätuloksina voidaan todeta, että keräilijöiden mielestä johtamisessa on paljon kehitettävää. Tyytyväisiä oltiin turvallisen keskustelun mahdollisuuteen ja ryhmäpäälliköiden läsnäoloon. Eniten kehitettävää löytyi ryhmäpäälliköiden innostavuudesta, palautteen antamisesta ja henkilöstön ideoiden huomioimisesta. Suurin ero englanninkielisten ja suomenkielisten vastauksien välillä oli oikeudenmukaisuutta koskevassa kysymyksessä. Tätä asiaa tulisi mielestäni tutkia syvemmin. Jatkossa näkisin erittäin tärkeänä sen, että ruohonjuuritason työntekijöiden ääntä kuunneltaisiin paremmin. Esimerkiksi suorittamalla tässä työssä käytetyn kyselyn koko henkilöstölle.