Markkinointiviestinnän vaikutus harrastuksen aloittamiseen : Miksi tyttö aloittaa jääkiekon?
Koskinen, Anniina (2016)
Koskinen, Anniina
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605269983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605269983
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan harrastuksen aloittamista markkinointiviestinnän nä-kökulmasta. Toimeksiantajana toimii Jääkiekkoliitto, jonka tavoitteena on kasvattaa tyttöharrastajien määrää jääkiekon parissa. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää ne asiat, jotka ovat saaneet nykyiset tyttöpelaajat valitsemaan harrastuksekseen jääkie-kon. Tutkimustulosten pohjalta on tarkoitus löytää sopivat keinot tyttökiekon markki-noimiseen.
Tutkimus on kvantitatiivinen ja se toteutettiin anonyymisti strukturoidulla lomakehaas-tattelulla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat koko Suomen vuonna 2000 ja sen jäl-keen syntyneet tytöt sekä heidän vanhempansa. Kyselyssä on sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Aihe on toistaiseksi melko vähän tutkittu, joten kvantitatiiviselle tutkimukselle ominaisia oletuksia on haasteellista tehdä. Tästä syystä mielipiteitä oli kysyttävä myös avoimilla osioilla.
Teoriaosuus keskittyy alussa naisurheilun historiaan ja naisjääkiekon nykypäivään. Aiheet antavat pohjustuksen sille, miksi markkinointiviestinnän kehittäminen tyttökie-kossa on tärkeää. Seuraava osuus kertoo lyhyesti urheilumarkkinoinnista. Kaikkein laajin osuus käsittelee kuitenkin markkinointiviestintää yleisellä tasolla. Urheilussa toimivat markkinointiviestinnän perusasiat aivan kuin missä tahansa tuotteessa tai palvelussa. Keskeiset viestinnän käsitteet on avattu ja niiden tärkeyttä on analysoitu onnistuneen markkinointiviestinnän näkökulmasta.
Viimeisenä esitetään tutkimuksen tulokset. Vastausprosentti jäi toivottua alhaisem-maksi, mutta se oli kuitenkin riittävä luettavaksi luotettavaksi tutkimustulokseksi. Ana-lysoinnissa on erotettu pelaajien ja vanhempien kysymykset kahdeksi eri ryhmäksi. Kolmanteen ryhmään kuuluvat ne kysymykset, joihin molemmat vastasivat. Tutkimuk-sessa oli alusta asti oletus siitä, että lapset ja vanhemmat eivät reagoisi samanlaiseen markkinointiin. Näissä kysymyksissä oli mahdollisuus tehdä vertailua lasten ja van-hempien välillä.
Tutkimus on kvantitatiivinen ja se toteutettiin anonyymisti strukturoidulla lomakehaas-tattelulla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat koko Suomen vuonna 2000 ja sen jäl-keen syntyneet tytöt sekä heidän vanhempansa. Kyselyssä on sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Aihe on toistaiseksi melko vähän tutkittu, joten kvantitatiiviselle tutkimukselle ominaisia oletuksia on haasteellista tehdä. Tästä syystä mielipiteitä oli kysyttävä myös avoimilla osioilla.
Teoriaosuus keskittyy alussa naisurheilun historiaan ja naisjääkiekon nykypäivään. Aiheet antavat pohjustuksen sille, miksi markkinointiviestinnän kehittäminen tyttökie-kossa on tärkeää. Seuraava osuus kertoo lyhyesti urheilumarkkinoinnista. Kaikkein laajin osuus käsittelee kuitenkin markkinointiviestintää yleisellä tasolla. Urheilussa toimivat markkinointiviestinnän perusasiat aivan kuin missä tahansa tuotteessa tai palvelussa. Keskeiset viestinnän käsitteet on avattu ja niiden tärkeyttä on analysoitu onnistuneen markkinointiviestinnän näkökulmasta.
Viimeisenä esitetään tutkimuksen tulokset. Vastausprosentti jäi toivottua alhaisem-maksi, mutta se oli kuitenkin riittävä luettavaksi luotettavaksi tutkimustulokseksi. Ana-lysoinnissa on erotettu pelaajien ja vanhempien kysymykset kahdeksi eri ryhmäksi. Kolmanteen ryhmään kuuluvat ne kysymykset, joihin molemmat vastasivat. Tutkimuk-sessa oli alusta asti oletus siitä, että lapset ja vanhemmat eivät reagoisi samanlaiseen markkinointiin. Näissä kysymyksissä oli mahdollisuus tehdä vertailua lasten ja van-hempien välillä.