Yhtenäiset toimintatavat paloriskiasunnoissa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella
Karvonen, Viivi (2016)
Karvonen, Viivi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610228
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610228
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli yhtenäistää Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintaa palo-riskiasunnoissa.Toimintatavoissa on ollut ajoittain suuriakin eroavaisuuksia, mikä ei ole palvele asiakasta. Yhtenäiset toimintatavat luovat selkeät pelisäännöt pelastusviranomaisille ja toimivat pohjana asiakkaan tasavertaiselle kohtelulle. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos hyötyy opinnäytetyöstä siinä, että se saa konkreettisia keinoja ja ehdotuksia toimenpiteistä, joilla toimintaa voidaan yhtenäistää.
Tietoperustassa on perehdytty paloriskiasunnon käsitteeseen sekä siihen, mitä vaikutuksia esimerkiksi suurella palokuormalla voi olla rakennuksen palonkestävyyteen. Tämä heijastuu suoraan siihen, millä vakavuudella paloriskiasuntoihin tulee suhtautua. Lisäksi tietoperustassa on tutustuttu muun muassa aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, yhteen tavaratalopaloon sekä esitelty opinnäytetyön kannalta olennaisia oikeusnormeja sekä oikeuslähteitä, joita ovat muun muassa eri lait.
Tutkimus on laadullinen ja tiedonkeruumenetelminä käytettiin haastatteluita, havainnointia sekä dokumenttianalyysiä. Viittä henkilöä haastateltiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja muilta pelastuslaitoksilta haastateltiin kolmea henkilöä. Havainnointi tehtiin kahdesta eri tapauksesta ja dokumenttianalyysi kahdeksasta eri tapauksesta. Saatuja tuloksia analysoitiin teemoittelemalla, tyypittelemällä sekä sisällönanalyysillä.
Jotta Keski-Uudenmaan pelastuslaitos saisi yhtenäistettyä toimintatapoja paloriskiasunnoissa, tulee pelastuslaitoksen selkiyttää menettelyään palokuormaan puuttumisessa, kehittää viranomaisyhteistyötä sekä ohjeistaa pelastusviranomaisia paremmin henkilöistä, joita pelastuslaki velvoittaa tekemään vaarailmoituksen. Näiden lisäksi tulisi määritellä aiempaa selkeämmin, keihin ollaan yhteydessä ennen ylimääräistä palotarkastusta, miten tiedot kirjataan valvonta-rekisteriin sekä miten salassa pidettävää materiaalia käsitellään.
Käytössä olleet tiedonkeruumenetelmät asettavat haasteen tutkimuksen luotettavuudelle. Siitä saadut tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että riittävää objektiivisuutta on käytetty, sillä tulokset ovat yhdenmukaisia sekä perusteltavissa. Tutkimus on saavuttanut tavoitteensa, sillä sen selkeiden tulosten kautta voidaan ryhtyä konkreettisiin jatkotoimenpiteisiin.
Tietoperustassa on perehdytty paloriskiasunnon käsitteeseen sekä siihen, mitä vaikutuksia esimerkiksi suurella palokuormalla voi olla rakennuksen palonkestävyyteen. Tämä heijastuu suoraan siihen, millä vakavuudella paloriskiasuntoihin tulee suhtautua. Lisäksi tietoperustassa on tutustuttu muun muassa aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, yhteen tavaratalopaloon sekä esitelty opinnäytetyön kannalta olennaisia oikeusnormeja sekä oikeuslähteitä, joita ovat muun muassa eri lait.
Tutkimus on laadullinen ja tiedonkeruumenetelminä käytettiin haastatteluita, havainnointia sekä dokumenttianalyysiä. Viittä henkilöä haastateltiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja muilta pelastuslaitoksilta haastateltiin kolmea henkilöä. Havainnointi tehtiin kahdesta eri tapauksesta ja dokumenttianalyysi kahdeksasta eri tapauksesta. Saatuja tuloksia analysoitiin teemoittelemalla, tyypittelemällä sekä sisällönanalyysillä.
Jotta Keski-Uudenmaan pelastuslaitos saisi yhtenäistettyä toimintatapoja paloriskiasunnoissa, tulee pelastuslaitoksen selkiyttää menettelyään palokuormaan puuttumisessa, kehittää viranomaisyhteistyötä sekä ohjeistaa pelastusviranomaisia paremmin henkilöistä, joita pelastuslaki velvoittaa tekemään vaarailmoituksen. Näiden lisäksi tulisi määritellä aiempaa selkeämmin, keihin ollaan yhteydessä ennen ylimääräistä palotarkastusta, miten tiedot kirjataan valvonta-rekisteriin sekä miten salassa pidettävää materiaalia käsitellään.
Käytössä olleet tiedonkeruumenetelmät asettavat haasteen tutkimuksen luotettavuudelle. Siitä saadut tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että riittävää objektiivisuutta on käytetty, sillä tulokset ovat yhdenmukaisia sekä perusteltavissa. Tutkimus on saavuttanut tavoitteensa, sillä sen selkeiden tulosten kautta voidaan ryhtyä konkreettisiin jatkotoimenpiteisiin.