Suihkujauhatuksen optimointi
Lehtinen, Kai (2016)
Lehtinen, Kai
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605249524
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605249524
Tiivistelmä
Huntsman Pigments Pori tuottaa titaanidioksidia eri teollisuuskohteille käytettäväksi. Tehdas valmistaa titaanidioksidia käyttämällä sulfaattiprosessia. Tehtaan kapasiteetti on 130 000 tonnia titaanidioksidia vuodessa. Tehtaalla on noin 500 työntekijää.
Tuotettua titaanidioksidia jauhetaan loppuvaiheessa suihkumyllyillä, joihin Huntsman on kehittänyt jauhatuskammion paineensäätöön menetelmän, jolla agglomeraatit saadaan entistä tehokkaammin ja tasaisemmin erotettua toisistaan. Tällä ohjaustavalla saadaan myös merkittäviä höyrynkäyttöön liittyviä säästöjä.
Ohjaustapamuutoksessa siirrytään seuraamaan jauhatuskammion sisäistä painetta ja pitämällä se vakiona säätämällä jauhatushöyryn määrää automaattiventtiilillä, kun ennen säädettiin syöttö- ja jauhatushöyryä päähöyryventtiilillä, joka pyrki pitämään höyrymäärän oikeana asetetun höyry-pigmentti-suhteen avulla.
Tässä työssä testattiin ohjausmuutoksen toimivuutta.
Suihkujauhatuksesta otetaan näytteitä vähintään kolmesti päivässä ja niistä analysoidaan mm. kiilto, dispergoituvuus ja peittokyky. Tässä työssä tärkein määriteltävä analyysisuure oli kiilto, jonka mittaamisessa laboratorio käyttää SFM-menetelmällä saatavaa laskennallista kiiltoa, eli ns. GLOSScalcia.
Koeajoja suoritettiin kahdella eri tuotteella. Koeajot aloitettiin molemmille tuotteille ensin suorittamalla esikoeajo, jossa selvitettiin sopiva höyry-pigmentti-suhde, millä lähdettiin suorittamaan pidemmän ajan koeajoja. Koeajojen tuloksia seurattiin vertaamalla koesuihkumyllyn ja vertailu suihkumyllyn GLOSScalc:ien välistä eroa.
Saaduista tuloksista huomattiin, että ohjaustapamuutoksella voidaan laskea höyry-pigmentti-suhdetta jopa 0,5 arvoa alaspäin ja täten säästää höyryä noin 390 kg/h, eli rahallisesti yli miljoona euroa vuodessa.
Kuitenkin suihkujauhatuslinjojen erojen ja eri tuotteiden vuoksi tulos ei ole lopullinen ja koeajoja tulee jatkaa jokaisella linjalla ja tuotteella, jotta todelliset hyödyt voidaan laskea.
Tuotettua titaanidioksidia jauhetaan loppuvaiheessa suihkumyllyillä, joihin Huntsman on kehittänyt jauhatuskammion paineensäätöön menetelmän, jolla agglomeraatit saadaan entistä tehokkaammin ja tasaisemmin erotettua toisistaan. Tällä ohjaustavalla saadaan myös merkittäviä höyrynkäyttöön liittyviä säästöjä.
Ohjaustapamuutoksessa siirrytään seuraamaan jauhatuskammion sisäistä painetta ja pitämällä se vakiona säätämällä jauhatushöyryn määrää automaattiventtiilillä, kun ennen säädettiin syöttö- ja jauhatushöyryä päähöyryventtiilillä, joka pyrki pitämään höyrymäärän oikeana asetetun höyry-pigmentti-suhteen avulla.
Tässä työssä testattiin ohjausmuutoksen toimivuutta.
Suihkujauhatuksesta otetaan näytteitä vähintään kolmesti päivässä ja niistä analysoidaan mm. kiilto, dispergoituvuus ja peittokyky. Tässä työssä tärkein määriteltävä analyysisuure oli kiilto, jonka mittaamisessa laboratorio käyttää SFM-menetelmällä saatavaa laskennallista kiiltoa, eli ns. GLOSScalcia.
Koeajoja suoritettiin kahdella eri tuotteella. Koeajot aloitettiin molemmille tuotteille ensin suorittamalla esikoeajo, jossa selvitettiin sopiva höyry-pigmentti-suhde, millä lähdettiin suorittamaan pidemmän ajan koeajoja. Koeajojen tuloksia seurattiin vertaamalla koesuihkumyllyn ja vertailu suihkumyllyn GLOSScalc:ien välistä eroa.
Saaduista tuloksista huomattiin, että ohjaustapamuutoksella voidaan laskea höyry-pigmentti-suhdetta jopa 0,5 arvoa alaspäin ja täten säästää höyryä noin 390 kg/h, eli rahallisesti yli miljoona euroa vuodessa.
Kuitenkin suihkujauhatuslinjojen erojen ja eri tuotteiden vuoksi tulos ei ole lopullinen ja koeajoja tulee jatkaa jokaisella linjalla ja tuotteella, jotta todelliset hyödyt voidaan laskea.