LAPSEN KOKEMUKSIA ASIOIMISTULKIN ASIAKKAANA JA TULKKAUSPALVELUIDEN KÄYTTÄJÄNÄ
Antila, Dina (2016)
Antila, Dina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295475
Tiivistelmä
Antila, Dina. Lapsen kokemuksia asioimistulkin asiakkaana ja tulkkauspalvelujen käyttäjänä. Kevät 2016, 23 sivua 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Asioimistulkkauksen koulutusohjelma, tulkki (AMK)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää lasten kokemuksia asioimistulkin asiakkaana ja tulkkauspalvelujen käyttäjänä. Opinnäytetyössäni piti selvittää lasten kokemuksia tulkin käytöstä, mikä on lapsen mielestä hyvä ja luotettava tulkki ja miten ymmärrettävää oli tulkin käyttämä kieli/murre. Tutkimuksessani oli tarkoitus tietää, millainen tulkki lapselle tilattaisiin, kun varataan tulkkia tulkkauspalveluja tarjoavalta asioimistulkkausta tuottavalta taholta. Lapselle tilataan asioimistulkki sovittuja tapaamisia varten, jos lapsi ei osaa puhua suomea. Lapsella on oikeus saada puhua omalla äidinkielellään kaikissa viranomaisten tapaamisissa.
Opinnäytetyötäni varten haastattelin kuutta lasta syksyllä 2015 ja keväällä 2016. Iältään lapset olivat 15–17-vuotiaita alaikäisiä, yksin tulleita turvapaikanhakijoita. Lapset olivat asuneet Suomessa noin viidestä kuukaudesta kolmeentoista kuukauteen. Lapset asuivat ryhmäkodeissa, perheryhmäkodeissa tai yksityismajoituksessa.
Haastattelu oli teemahaastattelu ja tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Aineistoa keräsin tekemällä kyselylomakkeen ja myös annoin avoimia kysymyksiä, joihin lapsi sai kertoa mielipiteensä avoimesti. Haastattelu kysymykset olivat kaikille lapsille samat. Haastattelukysymysten vastaukset kirjoitin ylös ja nauhoitin haastattelun. Haastatteluni pohjalta tein koosteen kysymysten tulosten pohjalta ja tulokset analysoitiin ja koostettiin opinnäytetyötä varten.
Haastattelun tulosten analysoinnin perusteella kävi ilmi, että lapset yleisesti luottavat suomalaisiin ja Suomessa toimiviin tulkkeihin. Arabiankielisille lapsille luotettavuuteen vaikutti se, puhuiko tulkki lapselle samaa murretta vai toisen maan murretta. Arabiankielisille oli erittäin tärkeää, että tulkit puhuivat oman maan kieltä ja murretta. Lapset ajattelivat, että jos tulkki ei puhu samaa murretta, viesti ei mene perille ja lasta voitaisiin ymmärtää väärin.
Asiasanat: lapsi, asioimistulkkaus, alaikäinen turvapaikanhakija
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Asioimistulkkauksen koulutusohjelma, tulkki (AMK)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää lasten kokemuksia asioimistulkin asiakkaana ja tulkkauspalvelujen käyttäjänä. Opinnäytetyössäni piti selvittää lasten kokemuksia tulkin käytöstä, mikä on lapsen mielestä hyvä ja luotettava tulkki ja miten ymmärrettävää oli tulkin käyttämä kieli/murre. Tutkimuksessani oli tarkoitus tietää, millainen tulkki lapselle tilattaisiin, kun varataan tulkkia tulkkauspalveluja tarjoavalta asioimistulkkausta tuottavalta taholta. Lapselle tilataan asioimistulkki sovittuja tapaamisia varten, jos lapsi ei osaa puhua suomea. Lapsella on oikeus saada puhua omalla äidinkielellään kaikissa viranomaisten tapaamisissa.
Opinnäytetyötäni varten haastattelin kuutta lasta syksyllä 2015 ja keväällä 2016. Iältään lapset olivat 15–17-vuotiaita alaikäisiä, yksin tulleita turvapaikanhakijoita. Lapset olivat asuneet Suomessa noin viidestä kuukaudesta kolmeentoista kuukauteen. Lapset asuivat ryhmäkodeissa, perheryhmäkodeissa tai yksityismajoituksessa.
Haastattelu oli teemahaastattelu ja tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Aineistoa keräsin tekemällä kyselylomakkeen ja myös annoin avoimia kysymyksiä, joihin lapsi sai kertoa mielipiteensä avoimesti. Haastattelu kysymykset olivat kaikille lapsille samat. Haastattelukysymysten vastaukset kirjoitin ylös ja nauhoitin haastattelun. Haastatteluni pohjalta tein koosteen kysymysten tulosten pohjalta ja tulokset analysoitiin ja koostettiin opinnäytetyötä varten.
Haastattelun tulosten analysoinnin perusteella kävi ilmi, että lapset yleisesti luottavat suomalaisiin ja Suomessa toimiviin tulkkeihin. Arabiankielisille lapsille luotettavuuteen vaikutti se, puhuiko tulkki lapselle samaa murretta vai toisen maan murretta. Arabiankielisille oli erittäin tärkeää, että tulkit puhuivat oman maan kieltä ja murretta. Lapset ajattelivat, että jos tulkki ei puhu samaa murretta, viesti ei mene perille ja lasta voitaisiin ymmärtää väärin.
Asiasanat: lapsi, asioimistulkkaus, alaikäinen turvapaikanhakija