Drop off -ilmiö Suomen WU16 ja WU18 koripallomaajoukkueissa
Sakselin, Mira-Maaret (2016)
Sakselin, Mira-Maaret
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604285314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604285314
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata eroavaisuuksia Suomen Koripalloliiton WU16- ja WU18-joukkueiden välillä pelaajien ominaisuuksista, jotka voisivat selittää tyttöjen koripallomaajoukkueiden välillä tapahtuvaa pelaajakatoa eli drop offia. Toisena pääongelmana oli selvittää motivaation, koetun motivaatioilmaston ja perustarpeiden täyttymisen yhteyksiä pelaajan maajoukkuetoimintaan sitoutumiselle ja siinä menestymiselle. Lisäksi ollessaan ensimmäinen tutkimus kyseisellä aihekentällä, tavoitteena oli myös laajasta aineistoista saatujen tulosten perusteella rajata ja ohjata tulevaisuuden lisätutkimuksia.
Työn tarve lähti Suomen Koripalloliiton kymmeniä vuosia kestäneistä vaikeuksista muodostaa naisten U20- ja U22-maajoukkueita, sekä saada tarpeeksi taidollisesti lahjakkaita ja innokkaita pelaajia naisten A-maajoukkueeseen. Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat Suomen Koripalloliiton kesän 2015 tyttömaajoukkuepelaajat ikäluokissa U16 ja U18. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui suljettu kyselytutkimus, jossa hyödynnettiin jo olemassa olevia ja urheilun ympäristössä testattuja mittareita. Aineiston keruu järjestettiin kesän 2015 aikana joukkueiden maajoukkueleirien yhteydessä Kisakallion urheiluopiston Susi Training Centerissä.
WU16-joukkueen pelaajat kokivat heikompaa itsevarmuutta ja koettua pätevyyttä kuin WU18-joukkueen pelaajat, sekä suurempaa loppuunpalamisen riskiä. Heikko itsevarmuus ja koettu pätevyys sekä suuremmat burn out -arvot ovat yhteydessä pelaamisen lopettamiseen. WU16-joukkueen paljon jännittävien pelaajien grit-ominaisuus on heikompi kuin WU18 pelaajien, ja mitä heikompi grit on, sitä todennäköisemmin pelaaja luovuttaa ja lopettaa toiminnan.
Tulevaisuudessa WU16-maajoukkueen toiminnassa tulisi keskittyä enemmän pelaajien sitoutumisen takaamiseen vahvistamalla heidän koettua pätevyyttä, itsevarmuutta ja sisäistä motivaatiota, sekä edistämällä pelaajien grittymäisyyttä ja joukkueessa vallitsevaa tehtäväorientaatiota. Drop off -ilmiöstä selkeämmän kuvan saamiseksi tulee tutkimustyötä jatkaa, suunnata ja laajentaa, ennen kuin sitä voidaan rajata.
Työn tarve lähti Suomen Koripalloliiton kymmeniä vuosia kestäneistä vaikeuksista muodostaa naisten U20- ja U22-maajoukkueita, sekä saada tarpeeksi taidollisesti lahjakkaita ja innokkaita pelaajia naisten A-maajoukkueeseen. Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat Suomen Koripalloliiton kesän 2015 tyttömaajoukkuepelaajat ikäluokissa U16 ja U18. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui suljettu kyselytutkimus, jossa hyödynnettiin jo olemassa olevia ja urheilun ympäristössä testattuja mittareita. Aineiston keruu järjestettiin kesän 2015 aikana joukkueiden maajoukkueleirien yhteydessä Kisakallion urheiluopiston Susi Training Centerissä.
WU16-joukkueen pelaajat kokivat heikompaa itsevarmuutta ja koettua pätevyyttä kuin WU18-joukkueen pelaajat, sekä suurempaa loppuunpalamisen riskiä. Heikko itsevarmuus ja koettu pätevyys sekä suuremmat burn out -arvot ovat yhteydessä pelaamisen lopettamiseen. WU16-joukkueen paljon jännittävien pelaajien grit-ominaisuus on heikompi kuin WU18 pelaajien, ja mitä heikompi grit on, sitä todennäköisemmin pelaaja luovuttaa ja lopettaa toiminnan.
Tulevaisuudessa WU16-maajoukkueen toiminnassa tulisi keskittyä enemmän pelaajien sitoutumisen takaamiseen vahvistamalla heidän koettua pätevyyttä, itsevarmuutta ja sisäistä motivaatiota, sekä edistämällä pelaajien grittymäisyyttä ja joukkueessa vallitsevaa tehtäväorientaatiota. Drop off -ilmiöstä selkeämmän kuvan saamiseksi tulee tutkimustyötä jatkaa, suunnata ja laajentaa, ennen kuin sitä voidaan rajata.