Kotikäyntien vaikuttavuus lastenneuvolassa
Helppolainen, Sonja (2016)
Helppolainen, Sonja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604254944
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604254944
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla lastenneuvolassa tehtävien kotikäyntien vaikuttavuutta. Opinnäytetyön tavoitteena oli määrittää lastenneuvolan kotikäyntien kehittämistarpeet vaikuttavuuden näkökulmasta.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee kotikäyntejä ja kotikäyntien vaikuttavuutta. Teoriaosuudessa käsitellään myös suomalaista neuvolatoimintaa ja terveyden edistämistä lastenneuvolassa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin ensin vuosiin 2005-2015, mutta aineiston rajallisuuden vuoksi se muutettiin vuosiin 2000-2015. Tutkimusaineisto hankittiin Medic-, Melinda- ja Finna-tietokannoista. Näiden lisäksi tehtiin manuaalinen haku Google Scholarissa ja käsihaku koulun kirjastossa. Haut tehtiin suomen ja englannin kielellä. Analyysiin valittiin yhteensä kuusi tutkimusaineistoa. Kolme niistä olivat tutkimuksia ja loput kolme olivat muuta kirjallisuutta. Yksi tutkimus oli englanninkielinen ja muut olivat suomenkielisiä. Tutkimusaineistoista käytiin läpi mitä lastenneuvolan kotikäyntien vaikuttavuudesta on saatu selville.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella kotikäynnit ovat vaikuttavia ja hyödyllisiä perheille ja lapsille. Tutkimusten perusteella on vankkaa näyttöä siitä, että kotikäynnit tukevat varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä äidin ja lapsen välillä. Kotikäyntien sosiaalinen tuki on erittäin tärkeää perheille, joiden sosiaaliset verkostot ovat puutteelliset. Tutkimukset puhuvat varhain aloitettujen kotikäyntien puolesta, sillä niiden avulla voidaan varhain tunnistaa riskiperheet ja suunnata tuki oikeaan paikkaan. Tämän perusteella säännöllisesti tehtäviin kotikäynteihin tulisi kohdistaa voimavaroja.
Tulosten perusteella olisi hyvä, että Suomessa panostettaisiin nykyistä enemmän ennalta ehkäisevään kotikäyntityöhön, sen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden vuoksi. Kotikäyntien vaikuttavuutta voitaisiin tutkia enemmän kansallisesti, jotta saataisiin enemmän näyttöön perustuvaa tietoa aiheesta.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee kotikäyntejä ja kotikäyntien vaikuttavuutta. Teoriaosuudessa käsitellään myös suomalaista neuvolatoimintaa ja terveyden edistämistä lastenneuvolassa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin ensin vuosiin 2005-2015, mutta aineiston rajallisuuden vuoksi se muutettiin vuosiin 2000-2015. Tutkimusaineisto hankittiin Medic-, Melinda- ja Finna-tietokannoista. Näiden lisäksi tehtiin manuaalinen haku Google Scholarissa ja käsihaku koulun kirjastossa. Haut tehtiin suomen ja englannin kielellä. Analyysiin valittiin yhteensä kuusi tutkimusaineistoa. Kolme niistä olivat tutkimuksia ja loput kolme olivat muuta kirjallisuutta. Yksi tutkimus oli englanninkielinen ja muut olivat suomenkielisiä. Tutkimusaineistoista käytiin läpi mitä lastenneuvolan kotikäyntien vaikuttavuudesta on saatu selville.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella kotikäynnit ovat vaikuttavia ja hyödyllisiä perheille ja lapsille. Tutkimusten perusteella on vankkaa näyttöä siitä, että kotikäynnit tukevat varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä äidin ja lapsen välillä. Kotikäyntien sosiaalinen tuki on erittäin tärkeää perheille, joiden sosiaaliset verkostot ovat puutteelliset. Tutkimukset puhuvat varhain aloitettujen kotikäyntien puolesta, sillä niiden avulla voidaan varhain tunnistaa riskiperheet ja suunnata tuki oikeaan paikkaan. Tämän perusteella säännöllisesti tehtäviin kotikäynteihin tulisi kohdistaa voimavaroja.
Tulosten perusteella olisi hyvä, että Suomessa panostettaisiin nykyistä enemmän ennalta ehkäisevään kotikäyntityöhön, sen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden vuoksi. Kotikäyntien vaikuttavuutta voitaisiin tutkia enemmän kansallisesti, jotta saataisiin enemmän näyttöön perustuvaa tietoa aiheesta.