Lentävän henkilöstön valmiudet tarttuvien sairauksien torjunnassa
Wallin, Sirkku; Lahtinen, Mari (2016)
Wallin, Sirkku
Lahtinen, Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604194607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604194607
Tiivistelmä
Tämä on hoitotyön toiminnallinen opinnäytetyö, joka on toteutettu yhteistyössä Finnair Oy:n kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena on kuvata lentotyössä käytössä olevia tartuntatautien ehkäisykeinoja sekä antaa suosituksia keinovalikoiman täydentämiseksi. Tarkastelu rajautuu hengitystie- ja suolistoinfektioihin, jotka ovat yleisimpiä matkustamiseen liittyviä sairauksia.
Lentomatkustaminen on epidemiologian näkökulmasta portti viruksille ja bakteereille eri väestöryhmien välillä. Lentävä henkilöstön altistuu työssään erilaisille hengityselininfektioille sekä vatsaoireita aiheuttaville taudinaiheuttajille. Sairastuminen johtaa poissaoloihin, ja jopa henkilöstön haluttomuuteen lentää joihinkin kohteisiin. Lentävä henkilöstö on työterveyden keskeinen kohderyhmä, mutta myös matkustajaturvallisuuden ohjeistuksellaan ja
toiminnallaan varmistava ryhmä. Tavallisten tartuntatautien ehkäisyä tukevalla tietoudella voidaan edistää matkustajien turvallisuutta ja torjua jopa yleisvaarallisten pandemioiden
leviäminen.
Opinnäytetyössä selvitettiin asiakirja-analyysin, kyselytutkimuksen ja teemahaastattelun keinoin lentävän henkilöstön työtä ohjaavia kansainvälisiä, kansallisia ja lentoyhtiökohtaisia määräyksiä sekä henkilöstön omia käytäntöjä ehkäistä tarttuvia tauteja. Lopuksi työterveyden, epidemiologian ja lentoturvallisuuden ammattilaiset arvioivat, millaiset valmiudet nykyiset toimintaohjeet antavat lentohenkilöstölle tarttuvien sairauksien ehkäisyssä, ja miten valmiuksia voi nykyisestään parantaa.
Opinnäytetyön tulosten mukaan turvaohjeistukset ovat ajan tasalla. Myös lentävän henkilöstön tietoisuus tarttuvista taudeista oli kyselyn mukaan kohtuullisella tasolla, mutta toimintatavoissa tulisi kiinnittää huomiota käsidesin käyttöön sekä sairastuneiden tunnistamiseen ja ohjaamiseen. Terveyden edistämisen kannalta kiinnostava tulos oli myös se, että kyselyyn vastanneet olivat sairastuneet keskimääräistä harvemmin hengityselin- ja suolistoinfektioihin.
Tulosten pohjalta nousee kolme kehittämissuositusta. Tarttuvien tautien leviämistä voidaan ehkäistä oikeanlaisella toiminnalla, jossa keskiössä on käsihygienian parantaminen. Lentävää henkilöstöä tulee ohjata pesemään kädet mahdollisimman usein ja käsihuuhteen käyttö tulee tehdä normaaliksi osaksi kaikkia työvaiheita. Opinnäytetyössä toteutettu terveyden edistämisen tapahtuma ja sitä varten tuotettu tietoisku kohdistuivat tämän suosituksen toimeenpanoon. Toiseksi tieto tarttuvien tautien ehkäisystä tulisi jakaa lentokohtaisesti. Näin tapahtuu osin jo nyt. Finnairin työterveyspalvelu oli ryhtynyt jo ennen opinnäytetyötä valmistelemaan lentokohtaista terveysneuvontaa. Kolmanneksi tarttuvien tautien tietoisuutta tulee kasvattaa osana lentävän henkilöstön koulutusta. Vaikka tarttuvista taudeista jaetaan tietoa verkko-opetuksena, olisi henkilökohtaisesti tapahtuva tiedottaminen hyvä tapa lisätä asian näkyvyyttä ja ymmärrystä. Terveyden edistämisen kannalta useammalla tavalla välitetty tieto saavuttaa kuulijansa varmimmin.
Lentomatkustaminen on epidemiologian näkökulmasta portti viruksille ja bakteereille eri väestöryhmien välillä. Lentävä henkilöstön altistuu työssään erilaisille hengityselininfektioille sekä vatsaoireita aiheuttaville taudinaiheuttajille. Sairastuminen johtaa poissaoloihin, ja jopa henkilöstön haluttomuuteen lentää joihinkin kohteisiin. Lentävä henkilöstö on työterveyden keskeinen kohderyhmä, mutta myös matkustajaturvallisuuden ohjeistuksellaan ja
toiminnallaan varmistava ryhmä. Tavallisten tartuntatautien ehkäisyä tukevalla tietoudella voidaan edistää matkustajien turvallisuutta ja torjua jopa yleisvaarallisten pandemioiden
leviäminen.
Opinnäytetyössä selvitettiin asiakirja-analyysin, kyselytutkimuksen ja teemahaastattelun keinoin lentävän henkilöstön työtä ohjaavia kansainvälisiä, kansallisia ja lentoyhtiökohtaisia määräyksiä sekä henkilöstön omia käytäntöjä ehkäistä tarttuvia tauteja. Lopuksi työterveyden, epidemiologian ja lentoturvallisuuden ammattilaiset arvioivat, millaiset valmiudet nykyiset toimintaohjeet antavat lentohenkilöstölle tarttuvien sairauksien ehkäisyssä, ja miten valmiuksia voi nykyisestään parantaa.
Opinnäytetyön tulosten mukaan turvaohjeistukset ovat ajan tasalla. Myös lentävän henkilöstön tietoisuus tarttuvista taudeista oli kyselyn mukaan kohtuullisella tasolla, mutta toimintatavoissa tulisi kiinnittää huomiota käsidesin käyttöön sekä sairastuneiden tunnistamiseen ja ohjaamiseen. Terveyden edistämisen kannalta kiinnostava tulos oli myös se, että kyselyyn vastanneet olivat sairastuneet keskimääräistä harvemmin hengityselin- ja suolistoinfektioihin.
Tulosten pohjalta nousee kolme kehittämissuositusta. Tarttuvien tautien leviämistä voidaan ehkäistä oikeanlaisella toiminnalla, jossa keskiössä on käsihygienian parantaminen. Lentävää henkilöstöä tulee ohjata pesemään kädet mahdollisimman usein ja käsihuuhteen käyttö tulee tehdä normaaliksi osaksi kaikkia työvaiheita. Opinnäytetyössä toteutettu terveyden edistämisen tapahtuma ja sitä varten tuotettu tietoisku kohdistuivat tämän suosituksen toimeenpanoon. Toiseksi tieto tarttuvien tautien ehkäisystä tulisi jakaa lentokohtaisesti. Näin tapahtuu osin jo nyt. Finnairin työterveyspalvelu oli ryhtynyt jo ennen opinnäytetyötä valmistelemaan lentokohtaista terveysneuvontaa. Kolmanneksi tarttuvien tautien tietoisuutta tulee kasvattaa osana lentävän henkilöstön koulutusta. Vaikka tarttuvista taudeista jaetaan tietoa verkko-opetuksena, olisi henkilökohtaisesti tapahtuva tiedottaminen hyvä tapa lisätä asian näkyvyyttä ja ymmärrystä. Terveyden edistämisen kannalta useammalla tavalla välitetty tieto saavuttaa kuulijansa varmimmin.