Faktantarkistuksen sopivuus yleisten kirjastojen palveluksi
Lindqvist, Topi (2015)
Lindqvist, Topi
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121520746
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121520746
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia faktantarkistuksen sopivuutta yleisten kirjastojen palveluksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin yleisiä kirjastoja, niiden kokemaa murrosta, kirjastonhoitajien pätevyyttä, kirjastonhoitajien koulutusta, faktantarkistusta ja journalismia. Tavoitteena oli saada vastaus kysymykseen voisivatko kirjastonhoitajat suorittaa faktantarkistusta yleisissä kirjastoissa. Tutkimus jakautui IMRD-rakenteen mukaan johdantoon, menetelmiin, tuloksiin ja diskussioon.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmetodina käytettiin puolistrukturoituja asiantuntijahaastatteluja. Kaksi haastattelua toteutettiin kasvokkain ja yksi puhelimen välityksellä. Haastattelut litteroitiin, jonka jälkeen ne pelkistettiin, ryhmiteltiin ja muokattiin käsitteiksi. Haastattelut analysoitiin rinnakkain, jolloin niiden luomasta keskustelusta saatiin johdettua päätelmiä.
Tutkimuksen perusteella faktantarkistus voi sopia yleisten kirjastojen palveluksi. Tutkimus toteutettiin teoreettisella tasolla, joten käytännön kokemuksia ei kerääntynyt. Kirjastoilla ja faktantarkistuksella on paljon yhteistä arvopohjaa, ja niiden tavoitteet ovat monilta osin samat. Kirjastonhoitajilla arvioitiin olevan riittävät valmiudet suorittaa faktantarkistusta. Uusien kirjastopalvelujen luomisessa on tärkeää ottaa huomioon palvelun kohderyhmä, joka tästä tutkimuksesta puuttui. Haastatteluiden perusteella luotiin kolme mahdollista toteuttamismallia faktantarkistuspalvelulle kirjastoissa. Nämä mallit ovat internet-pohjainen faktantarkistuspalvelu, perinteisen tietopalvelun kaltainen palvelu ja faktantarkistukseen liittyvät tapahtumat ja työpajat.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmetodina käytettiin puolistrukturoituja asiantuntijahaastatteluja. Kaksi haastattelua toteutettiin kasvokkain ja yksi puhelimen välityksellä. Haastattelut litteroitiin, jonka jälkeen ne pelkistettiin, ryhmiteltiin ja muokattiin käsitteiksi. Haastattelut analysoitiin rinnakkain, jolloin niiden luomasta keskustelusta saatiin johdettua päätelmiä.
Tutkimuksen perusteella faktantarkistus voi sopia yleisten kirjastojen palveluksi. Tutkimus toteutettiin teoreettisella tasolla, joten käytännön kokemuksia ei kerääntynyt. Kirjastoilla ja faktantarkistuksella on paljon yhteistä arvopohjaa, ja niiden tavoitteet ovat monilta osin samat. Kirjastonhoitajilla arvioitiin olevan riittävät valmiudet suorittaa faktantarkistusta. Uusien kirjastopalvelujen luomisessa on tärkeää ottaa huomioon palvelun kohderyhmä, joka tästä tutkimuksesta puuttui. Haastatteluiden perusteella luotiin kolme mahdollista toteuttamismallia faktantarkistuspalvelulle kirjastoissa. Nämä mallit ovat internet-pohjainen faktantarkistuspalvelu, perinteisen tietopalvelun kaltainen palvelu ja faktantarkistukseen liittyvät tapahtumat ja työpajat.