RYHMÄVASU ARJEN PEDAGOGIIKAN VÄLINEENÄ: : Kehittämishanke Tähystäjien vuorohoitoryhmässä
Hakamäki, Merja (2015)
Hakamäki, Merja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110115841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110115841
Tiivistelmä
Hakamäki, Merja. Ryhmävasu arjen pedagogiikan välineenä: Kehittämishanke Tähystäjien vuorohoitoryhmässä. Diak, Pieksämäki, syksy 2015, 77 s, 5 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus
Opinnäytetyö on kehittämishanke, joka toteutettiin Touhuvakan päiväkodin Tähystäjien vuorohoitoryhmässä Toivakassa. Hankkeen konkreettisena tuotoksena syntyi malli ryhmäkohtaisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta pedagogisen toiminnan suunnittelun työvälineeksi. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin kirjattuja tavoitteita sekä selvittää, millaisia edellytyksiä tavoitteilla on toteutua päivähoidossa. Ryhmävasulla pyritään edistämään lasten vasuihin kirjattujen tavoitteiden toteutumista. Hankkeen aikana käyty pedagoginen keskustelu on linjannut varhaiskasvatussuunnitelmapohjaisen varhaiskasvatuksen toteuttamista Tähystäjien vuorohoitoryhmässä. Malli on mahdollista ottaa käyttöön tulevaisuudessa työyhteisön muissa tiimeissä ja yksiköissä.
Kehittämishankkeen työskentelyä ohjasi kasvatuskumppanuuden viitekehys, joka huomioi lapsen, vanhemman ja kasvattajan näkökulman. Punaisena lankana läpi opinnäytetyön kulkee lapsen hyvinvointi ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen päivähoidon arjessa. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee lapsen hyvinvoinnin tukemista varhaiskasvatuksessa, kasvatuskumppanuutta, kontekstianalyysiä arvioinnin välineenä ja kehittämishankkeen toteutusta. Menetelminä mallin luomisessa käytettiin päivähoidon kontekstianalyysiä ja ryhmäkeskusteluja. Malli ryhmävarhaiskasvatussuunnitelmasta koettiin selkeäksi, käyttökelpoiseksi ja tarpeelliseksi työkaluksi. Uuden työkalun käyttöönotto vaatii vielä sen testaamista ja kokeilua arkityössä.
Opinnäytetyössä todetaan, että varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen päivähoidossa on haasteellista ja edellyttää suunnitelmallisuutta. Päävastuu lapsiryhmän pedagogiikasta on lastentarhanopettajalla. Oman työn arviointi ja kehittäminen ovat osa lastentarhanopettajan ammattitaitoa. Kehittämishankkeessa opiskelija sekä oppi itsestään kasvattajana että toi työyhteisöön välineitä oman työn analyysiin ja kehittämiseen. Kehittämishanke oli osa opinnäytetyöntekijän sosionomin muunto-opinnoissa tapahtunutta ammatillista kasvua ja oman ammatti-identiteetin vahvistumista.
Asiasanat: varhaiskasvatus, hyvinvointi, lapsen yksilölliset tarpeet, ryhmävarhaiskasvatussuunnitelma, kasvatuskumppanuus, pedagogiikka
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus
Opinnäytetyö on kehittämishanke, joka toteutettiin Touhuvakan päiväkodin Tähystäjien vuorohoitoryhmässä Toivakassa. Hankkeen konkreettisena tuotoksena syntyi malli ryhmäkohtaisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta pedagogisen toiminnan suunnittelun työvälineeksi. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin kirjattuja tavoitteita sekä selvittää, millaisia edellytyksiä tavoitteilla on toteutua päivähoidossa. Ryhmävasulla pyritään edistämään lasten vasuihin kirjattujen tavoitteiden toteutumista. Hankkeen aikana käyty pedagoginen keskustelu on linjannut varhaiskasvatussuunnitelmapohjaisen varhaiskasvatuksen toteuttamista Tähystäjien vuorohoitoryhmässä. Malli on mahdollista ottaa käyttöön tulevaisuudessa työyhteisön muissa tiimeissä ja yksiköissä.
Kehittämishankkeen työskentelyä ohjasi kasvatuskumppanuuden viitekehys, joka huomioi lapsen, vanhemman ja kasvattajan näkökulman. Punaisena lankana läpi opinnäytetyön kulkee lapsen hyvinvointi ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen päivähoidon arjessa. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee lapsen hyvinvoinnin tukemista varhaiskasvatuksessa, kasvatuskumppanuutta, kontekstianalyysiä arvioinnin välineenä ja kehittämishankkeen toteutusta. Menetelminä mallin luomisessa käytettiin päivähoidon kontekstianalyysiä ja ryhmäkeskusteluja. Malli ryhmävarhaiskasvatussuunnitelmasta koettiin selkeäksi, käyttökelpoiseksi ja tarpeelliseksi työkaluksi. Uuden työkalun käyttöönotto vaatii vielä sen testaamista ja kokeilua arkityössä.
Opinnäytetyössä todetaan, että varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen päivähoidossa on haasteellista ja edellyttää suunnitelmallisuutta. Päävastuu lapsiryhmän pedagogiikasta on lastentarhanopettajalla. Oman työn arviointi ja kehittäminen ovat osa lastentarhanopettajan ammattitaitoa. Kehittämishankkeessa opiskelija sekä oppi itsestään kasvattajana että toi työyhteisöön välineitä oman työn analyysiin ja kehittämiseen. Kehittämishanke oli osa opinnäytetyöntekijän sosionomin muunto-opinnoissa tapahtunutta ammatillista kasvua ja oman ammatti-identiteetin vahvistumista.
Asiasanat: varhaiskasvatus, hyvinvointi, lapsen yksilölliset tarpeet, ryhmävarhaiskasvatussuunnitelma, kasvatuskumppanuus, pedagogiikka