Lapsen heikko minäkuva, itsetunto ja sosiaaliset ongelmat : menetelmiä lastensuojelun laitoshuoltoyksikköön
Niemi, Noora (2015)
Niemi, Noora
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102715733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102715733
Tiivistelmä
Kehittämishankkeeni ajoittuu vuoden 2015 keväästä saman vuoden syksyyn, ja sen toimeksiantaja oli Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän Halikon perhetukikeskuksen Pirtti-osasto. Kehittämishankkeeseen osallistui Pirtin henkilökunta, perhetukikeskuksen lapsia, sekä kehittämisjohtaja.
Kehittämishankkeeni ensimmäinen tavoite oli kerätä menetelmiä, joilla tukea lapsen minäkuvaa, itsetuntoa ja sosiaalisia ongelmia. Toisena tavoitteena oli saada Pirtin henkilökunta motivoitumaan menetelmien käyttöön, ja siksi menetelmien lähtökohtana oli helppokäyttöisyys, jotta ne tulevat varmimmin arjessa käyttöön. Kehittämishankkeeni kolmas tavoite oli tuoda arkipäiväiseen käyttöön väline, jolla toteutetaan laadukasta lastensuojelutyötä.
Kehittämisen menetelminä käytettiin dialogista vuorovaikutusta, jota käytiin Pirtin työntekijöiden ja kehittämisjohtajan kanssa. Aineiston dokumentointi oli toisena menetelmänä, jossa koottiin saatu aineisto, opinnäytetyöpäiväkirjasta post it-lappuihin, kielelliseen muotoon kehittämishankeraporttia ja menetelmäkansiota varten. Kolmantena kehittämisen menetelmänä käytettiin menetelmäkokeiluja. Pirtin henkilökunta osallistui kehittämiseen kokeilemalla valittuja menetelmiä perhetukikeskuksen lapsien kanssa.
Kehittämishankkeen tuotoksena syntyi menetelmäkansio, jossa on koottuna yhteensä kuusi menetelmää lapsen minäkuvan ja itsetunnon tukemiseen, sekä sosiaalisten tilanteiden ongelmien hahmottamiseen. Menetelmäkansion on määrä täydentyä myöhemmin osana toimeksiantajan menetelmäpankkia.
Kehittämishankkeeni ensimmäinen tavoite oli kerätä menetelmiä, joilla tukea lapsen minäkuvaa, itsetuntoa ja sosiaalisia ongelmia. Toisena tavoitteena oli saada Pirtin henkilökunta motivoitumaan menetelmien käyttöön, ja siksi menetelmien lähtökohtana oli helppokäyttöisyys, jotta ne tulevat varmimmin arjessa käyttöön. Kehittämishankkeeni kolmas tavoite oli tuoda arkipäiväiseen käyttöön väline, jolla toteutetaan laadukasta lastensuojelutyötä.
Kehittämisen menetelminä käytettiin dialogista vuorovaikutusta, jota käytiin Pirtin työntekijöiden ja kehittämisjohtajan kanssa. Aineiston dokumentointi oli toisena menetelmänä, jossa koottiin saatu aineisto, opinnäytetyöpäiväkirjasta post it-lappuihin, kielelliseen muotoon kehittämishankeraporttia ja menetelmäkansiota varten. Kolmantena kehittämisen menetelmänä käytettiin menetelmäkokeiluja. Pirtin henkilökunta osallistui kehittämiseen kokeilemalla valittuja menetelmiä perhetukikeskuksen lapsien kanssa.
Kehittämishankkeen tuotoksena syntyi menetelmäkansio, jossa on koottuna yhteensä kuusi menetelmää lapsen minäkuvan ja itsetunnon tukemiseen, sekä sosiaalisten tilanteiden ongelmien hahmottamiseen. Menetelmäkansion on määrä täydentyä myöhemmin osana toimeksiantajan menetelmäpankkia.