Tunneäly henkilöstöjohtamisessa pk-yrityksessä
Hietamies, Anni (2015)
Hietamies, Anni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710674
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710674
Tiivistelmä
Tunneäly on yksi älykkyyden muoto. Tunneäly on varsin vähän tutkittu aihe, mutta sillä on huomattu olevan tärkeä merkitys esimiestyön kehittämisessä. Tunneäly tarkoittaa kykyä havaita omia sekä toisten ihmisten tunteita, ym-märtää niitä sekä lopulta kykyä hallita omia sekä toisten ihmisten tunteita. Tunneäly esimiestyössä tarkoittaa uutta ja kehittynyttä tunneälykästä johtamistapaa, jonka keskeisiä piirteitä ovat kuuntelevaisuus, empaattisuus, tasa-arvoisuus, helposti lähestyttävyys, asettumista työntekijöiden asemaan sekä tasapainon löytämistä järjen ja tunteiden välillä. Tässä opinnäytetyössä on tutkittu tunneälyn merkitystä henkilöstöjohtamisessa työntekijöiden näkökulmasta. Tavoitteena on ollut selvittää kuinka paljon työntekijät tietävät tunneälystä ja miten se voi näkyä henkilöstö-johtamisessa käytännöntasolla.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska aihe ei ole niin tunnettu. Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä antaa mahdollisuuden perehtyä aiheeseen syvällisemmin ja saada mahdollisimman monipuolisia vastauksia. Tutkimuskeinona käytettiin teemahaastattelua sen joustavuuden sekä avoimuuden vuoksi. Haastatteluja tehtiin yhteensä seitsemän kappaletta kaupan alan pienten tai keskisuurten yritysten työntekijöille. Haastattelut toteutettiin anomyymisti.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osiosta. Ensimmäinen osio esittelee tunneälyn keskeisiä teorioita ja kirjallisuutta sekä tunneälyn merkitystä työelämässä. Toinen teoriaosio käsittelee henkilöstöjohtamista ja sen eri osa-alueita ja esittelee toimintoja, joissa tunneälyllä voi olla merkitystä. Lähteinä on käytetty erilaisia kirjalli-suuden lähteitä sekä internet-lähteitä.
Teemahaastattelut suoritettiin noudattamalla haastattelurunkoa pohjana ja joihinkin kysymyksiin oli tarve esittää lisäkysymyksiä. Haastattelujen tulokset on analysoitu litteroimalla, jonka jälkeen niitä on verrattu opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen. Haastattelujen tulokset olivat monipuolisia ja toivat esille joitakin ongelmakohtia esi-miestyössä, joihin ratkaisu voisi löytyä tunneälykkyyden kehittämisestä. Tärkeimpinä kehityskohteina esimiestyössä koettiin olevan työntekijöiden kuunteleminen, esimiehen empaattisuus sekä työntekijän asemaan asettuminen. Yleisesti haastateltavat myös kokivat, että tunteiden tunnustaminen ja säätely voisi tuoda työyhteisöön tarvittavaa avoimuutta sekä ymmärrystä työyhteisön henkilöiden välille.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska aihe ei ole niin tunnettu. Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä antaa mahdollisuuden perehtyä aiheeseen syvällisemmin ja saada mahdollisimman monipuolisia vastauksia. Tutkimuskeinona käytettiin teemahaastattelua sen joustavuuden sekä avoimuuden vuoksi. Haastatteluja tehtiin yhteensä seitsemän kappaletta kaupan alan pienten tai keskisuurten yritysten työntekijöille. Haastattelut toteutettiin anomyymisti.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osiosta. Ensimmäinen osio esittelee tunneälyn keskeisiä teorioita ja kirjallisuutta sekä tunneälyn merkitystä työelämässä. Toinen teoriaosio käsittelee henkilöstöjohtamista ja sen eri osa-alueita ja esittelee toimintoja, joissa tunneälyllä voi olla merkitystä. Lähteinä on käytetty erilaisia kirjalli-suuden lähteitä sekä internet-lähteitä.
Teemahaastattelut suoritettiin noudattamalla haastattelurunkoa pohjana ja joihinkin kysymyksiin oli tarve esittää lisäkysymyksiä. Haastattelujen tulokset on analysoitu litteroimalla, jonka jälkeen niitä on verrattu opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen. Haastattelujen tulokset olivat monipuolisia ja toivat esille joitakin ongelmakohtia esi-miestyössä, joihin ratkaisu voisi löytyä tunneälykkyyden kehittämisestä. Tärkeimpinä kehityskohteina esimiestyössä koettiin olevan työntekijöiden kuunteleminen, esimiehen empaattisuus sekä työntekijän asemaan asettuminen. Yleisesti haastateltavat myös kokivat, että tunteiden tunnustaminen ja säätely voisi tuoda työyhteisöön tarvittavaa avoimuutta sekä ymmärrystä työyhteisön henkilöiden välille.