Käsikirjoituksen puuttuva sukupuoli : kun suomalaisen elokuvan päähenkilö on kaikkea muuta kuin nainen
Kunnas, Emma (2015)
Kunnas, Emma
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209150
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii syytä sille, miksi naispuolisia päähenkilöitä on niin vähän nykyaikaisissa suomalaissa pitkissä fiktioelokuvissa. Naispäähenkilöistä puhuttaessa analysoidaan usein hahmon laatua, sitä miten muut niitä kirjoittavat ja minkälaisia mahdollisuuksia naishahmolla on mieshahmoon verrattuna. Tässä työssä keskitytään löytää syy sille, miksi naispäähenkilöitä on määrällisesti selvästi vähemmän kuin miespäähenkilöitä. Ratkaisua ongelmaan pyritään löytämään käyttäen julkaisuja sukupuolitutkimuksesta, kulttuurihistoriasta sekä feministisestä elokuvateoriasta. Tutkimus tarjoaa selkeitä tilastoja suomalaisten elokuvien päähenkilöiden sukupuolijakaumasta vuosilta 2004 – 2014, ja tuo esille kolmen alalla työskentelevän elokuvakäsikirjoittajan näkemyksiä aiheesta.
Tutkimuksen alkupuolella pyritään selvittämään yhteiskunnan ja kulttuurin asema ja valta, sekä miten nämä vaikuttavat tiedostamatta käsikirjoittamiseen. Toinen osa paneutuu enemmän elokuvalliseen ajatteluun, miten elokuvat voivat joko jatkaa tai muuttaa katsojien asenteita naisia kohtaan. Kolmas osa keskittyy suomalaisuuteen, tilastoihin sekä elokuvakäsikirjoittajien haastatteluihin. Viimeinen osa pohtii miten ongelman voi ratkaista ja miten lisää naispäähenkilöitä voi saada aikaiseksi.
Opinnäytetyössä käy ilmi, että naispäähenkilöiden vähyys on pitkälti seurausta opituista sukupuolirooleista sekä alan miesvaltaisista perinteistä. Esille nousee myös ajatus siitä, että varsinaan mieskäsikirjoittajien ei tarvitse kokea naispäähenkilön kirjoittamista uhkaavana. Mitään oikeaoppista naisrepresentaatiota ei tarvitse luoda, sillä oikeaa naiskuvaa ei ole olemassakaan.
Tutkimuksen alkupuolella pyritään selvittämään yhteiskunnan ja kulttuurin asema ja valta, sekä miten nämä vaikuttavat tiedostamatta käsikirjoittamiseen. Toinen osa paneutuu enemmän elokuvalliseen ajatteluun, miten elokuvat voivat joko jatkaa tai muuttaa katsojien asenteita naisia kohtaan. Kolmas osa keskittyy suomalaisuuteen, tilastoihin sekä elokuvakäsikirjoittajien haastatteluihin. Viimeinen osa pohtii miten ongelman voi ratkaista ja miten lisää naispäähenkilöitä voi saada aikaiseksi.
Opinnäytetyössä käy ilmi, että naispäähenkilöiden vähyys on pitkälti seurausta opituista sukupuolirooleista sekä alan miesvaltaisista perinteistä. Esille nousee myös ajatus siitä, että varsinaan mieskäsikirjoittajien ei tarvitse kokea naispäähenkilön kirjoittamista uhkaavana. Mitään oikeaoppista naisrepresentaatiota ei tarvitse luoda, sillä oikeaa naiskuvaa ei ole olemassakaan.