Gennarbyviken : En undersökning av vattenkvalité och sedimenten 2014, samt en jämförelse med vattenkvalitén 1950-1970
Lignell, Amelie (2015)
Lignell, Amelie
Yrkeshögskolan Novia
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209069
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209069
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö sisältää tutkimuksen Gennarbyvikenin lahden vedenlaadusta ja sedimentistä 2014, tutkinto vertaa myös vedenlaadun vuosilta 1950–1970. Seuraavat parametrit tutkittiin: happi (O2), typpi (kok-N), fosfori (kok-P) ja klorofylli-a. Lisäksi pohjasta otettiin kaksi sedimentti näytettä joista tutkittiin mitä metalleja esiintyy sekä niiden määrä.
Gennarbyvikiin rakennettiin pato 1957, syy tähän oli että Hangon kaupunki sekä seudun suurin rauta ja teräs valmistaja Koverhar tarvitsi makeavettä varastoitavaksi sekä jäähdytin vedeksi teollisuutta varten.
Vertailu 2014 ja 1950—1970 välillä tehtiin jotta saisimme käsityksen vedenlaadusta ennen padon rakentamisesta ja saisimme myös tietoa miten vedenlaatu on muuttunut. Sen lisäksi tutkimus sisältää tulokset kahdesta näytteestä Gennarbyvikenin ulkopuolelta, jotta saisimme käsityksen meren vedenlaadusta. Tämä vertailu tehtiin jotta saisimme nähdä onko Gennarbyvikenin sisä- ja ulkopuolella eroavaisuuksia. Vertailua käytetään tukena kun spekuloidaan mitkä olisivat Gennarbyvikenin seuraukset jos pato avattaisiin. Paikalliset ovat osoittaneet kiinnostusta padon avaamisesta.
Vedenlaatu Gennarbyvikenissa on suhteellisen hyvä, vaikka läpinäkyvyys oli heikko. Elokuussa veden happipitoisuus Gennarbyvikenin ulkopuolella oli huonompi kuin mitä se oli lahden sisäpuolella. Lahden pohjoispuolelta otetuista sedimentti kokeista löytyi myös kromia, kuparia ja elohopeaa.
Gennarbyvikiin rakennettiin pato 1957, syy tähän oli että Hangon kaupunki sekä seudun suurin rauta ja teräs valmistaja Koverhar tarvitsi makeavettä varastoitavaksi sekä jäähdytin vedeksi teollisuutta varten.
Vertailu 2014 ja 1950—1970 välillä tehtiin jotta saisimme käsityksen vedenlaadusta ennen padon rakentamisesta ja saisimme myös tietoa miten vedenlaatu on muuttunut. Sen lisäksi tutkimus sisältää tulokset kahdesta näytteestä Gennarbyvikenin ulkopuolelta, jotta saisimme käsityksen meren vedenlaadusta. Tämä vertailu tehtiin jotta saisimme nähdä onko Gennarbyvikenin sisä- ja ulkopuolella eroavaisuuksia. Vertailua käytetään tukena kun spekuloidaan mitkä olisivat Gennarbyvikenin seuraukset jos pato avattaisiin. Paikalliset ovat osoittaneet kiinnostusta padon avaamisesta.
Vedenlaatu Gennarbyvikenissa on suhteellisen hyvä, vaikka läpinäkyvyys oli heikko. Elokuussa veden happipitoisuus Gennarbyvikenin ulkopuolella oli huonompi kuin mitä se oli lahden sisäpuolella. Lahden pohjoispuolelta otetuista sedimentti kokeista löytyi myös kromia, kuparia ja elohopeaa.