MIESKESKUS- PROJEKTI 2012- 2014 : Yhteistyötahojen näkemyksiä ja kokemuksia projektista
Ojala, Mikko; Vähämaa, Hannu (2015)
Ojala, Mikko
Vähämaa, Hannu
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198907
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198907
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana toimi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n Mieskeskus- projekti 2012- 2014. Työn toteuttivat sosionomiopiskelijat Mikko Ojala ja Hannu Vähämaa. Työnjako toteutettiin puoliksi molempien vahvuuksia hyödyntäen.
Tutkimustehtävänä oli selvittää yhteistyötahojen näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten mieskeskusprojekti on onnistunut ennaltaehkäisevässä, palveluohjauksessa sekä jälkihoitoa tukevassa toiminnassa ja mitä niissä on kehitettävää.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja tulosten analysoinnissa käytimme sisällönanalyysia. Tutkimus toteutettiin lähettämällä projektin yhteistyöverkostolle sähköinen lomakehaastattelu, jossa vastaajat saivat tuoda esille kokemuksensa ja näkemyksensä projektin onnistumisesta ja kehitystarpeista kysytyillä osa-alueilla. Vastaajille annettiin mahdollisuus tuoda esille myös muita näkemyksiä ja kokemuksia projektista. Kysymysten osa-alueet olivat jaettu toimeksiantajan toiveen mukaisesti ennaltaehkäisevään, palveluohjaukseen sekä jälkihoitoa tukevaan työhön.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteistyötahojen mielestä hanke oli onnistunut erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä ja se miellettiin hankkeen ydinalueeksi. Palveluohjaus jakoi kokemuksia selkeästi kahtia. Toisaalta osa-alue sai kiitosta, mutta myös kehittämistarpeita nähtiin. Kehittämisen kohteista esiin nousi tiedottaminen ja yhteisten toimintatapojen luominen. Jälkihoitoa tukevaa työtä ei tunnettu tarpeeksi ja sitä ei katsottu tärkeimmäksi osa-alueeksi hankkeen toiminnassa.
Tutkimustehtävänä oli selvittää yhteistyötahojen näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten mieskeskusprojekti on onnistunut ennaltaehkäisevässä, palveluohjauksessa sekä jälkihoitoa tukevassa toiminnassa ja mitä niissä on kehitettävää.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja tulosten analysoinnissa käytimme sisällönanalyysia. Tutkimus toteutettiin lähettämällä projektin yhteistyöverkostolle sähköinen lomakehaastattelu, jossa vastaajat saivat tuoda esille kokemuksensa ja näkemyksensä projektin onnistumisesta ja kehitystarpeista kysytyillä osa-alueilla. Vastaajille annettiin mahdollisuus tuoda esille myös muita näkemyksiä ja kokemuksia projektista. Kysymysten osa-alueet olivat jaettu toimeksiantajan toiveen mukaisesti ennaltaehkäisevään, palveluohjaukseen sekä jälkihoitoa tukevaan työhön.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteistyötahojen mielestä hanke oli onnistunut erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä ja se miellettiin hankkeen ydinalueeksi. Palveluohjaus jakoi kokemuksia selkeästi kahtia. Toisaalta osa-alue sai kiitosta, mutta myös kehittämistarpeita nähtiin. Kehittämisen kohteista esiin nousi tiedottaminen ja yhteisten toimintatapojen luominen. Jälkihoitoa tukevaa työtä ei tunnettu tarpeeksi ja sitä ei katsottu tärkeimmäksi osa-alueeksi hankkeen toiminnassa.