Ikääntyneen ravitsemushoito asumispalveluyksikössä : MNA-testin käyttöönotto
Koskivirta, Meri-Tuuli (2015)
Koskivirta, Meri-Tuuli
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503062826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503062826
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on ottaa käyttöön 30 asukkaan asumispalveluyksikössä Mini Nutritional Assessment eli MNA -testi sekä tuottaa tietoa ikääntyneiden ravitsemuksesta hoitohenkilökunnalle ravitsemushoidonsuunnittelua varten. Hoitohenkilökunnalle tehdään lomakekysely, jonka avulla kartoitetaan henkilökunnan nykyvalmiuksia tehdä ja toteuttaa asukkaiden ravitsemushoitosuunnitelmia.
Hoitohenkilökunta jakaa ruoan jokaiselle asukkaalle jokaisella aterialla. Annokset jaetaan erillisen ruokakortin mukaan. Ravitsemushoitosuunnitelman tekoa varten hoitohenkilönnalle ei ole tehty erillistä kirjallista ohjetta. Yhtenä haasteena kohteessa on, ettei asukkaiden ruokakortteihin ole kirjattu päivittäistä energiankulutusta vastaavaa tarvetta, jonka mukaan annoksia voisi jakaa.
Kyselyyn vastasi 10 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Kyselyn mukaan, kaikkien vastaajien mielestä, heillä oli riittävästi tietoa käytettävissä arvioidakseen yksittäisen henkilön ravitsemuksellista tilaa. Kuitenkin neljä vastaajaa oli sitä mieltä, ettei pystynyt tekemään riittävästi valintoja tukeakseen ravitsemushoito-ohjelmia aterioilla. Ongelmakohdiksi nousi ruoan rakenne ja vaihtoehtojen vähyys. Kaikki vastaajat käyttivät myös yhtenä keinona rikasteiden lisäämistä ruokaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset sairaaloille, terveyskeskuksille, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin 2010 oli lukenut kolme vastaajaa. Kolmen vastaajan mielestä työpaikalla on saatavilla ajantasaista informaatiota potilaiden ravitsemuksen hoidosta, ja kuuden vastaajan mielestä tietoa ei ole saatavilla.
MNA-testin käyttöönotto helpottaa yksittäisen asukkaan ravitsemushoidon suunnittelua sekä sen toteutumista pitkällä aikajänteellä. Hoitohenkilökunta tuntee asukkaansa hyvin ja tieto päivittäisillä raporteilla kulkee hyvin. Hyvällä ravitsemushoidolla pyritään tukemaan asukkaan omatoimisuutta ja hyvinvointia mahdollisimman pitkälle. Hyvällä ravitsemushoidolla voidaan jopa ehkäistä sairauksia tai edistää niistä paranemista.
Hoitohenkilökunta jakaa ruoan jokaiselle asukkaalle jokaisella aterialla. Annokset jaetaan erillisen ruokakortin mukaan. Ravitsemushoitosuunnitelman tekoa varten hoitohenkilönnalle ei ole tehty erillistä kirjallista ohjetta. Yhtenä haasteena kohteessa on, ettei asukkaiden ruokakortteihin ole kirjattu päivittäistä energiankulutusta vastaavaa tarvetta, jonka mukaan annoksia voisi jakaa.
Kyselyyn vastasi 10 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Kyselyn mukaan, kaikkien vastaajien mielestä, heillä oli riittävästi tietoa käytettävissä arvioidakseen yksittäisen henkilön ravitsemuksellista tilaa. Kuitenkin neljä vastaajaa oli sitä mieltä, ettei pystynyt tekemään riittävästi valintoja tukeakseen ravitsemushoito-ohjelmia aterioilla. Ongelmakohdiksi nousi ruoan rakenne ja vaihtoehtojen vähyys. Kaikki vastaajat käyttivät myös yhtenä keinona rikasteiden lisäämistä ruokaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset sairaaloille, terveyskeskuksille, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin 2010 oli lukenut kolme vastaajaa. Kolmen vastaajan mielestä työpaikalla on saatavilla ajantasaista informaatiota potilaiden ravitsemuksen hoidosta, ja kuuden vastaajan mielestä tietoa ei ole saatavilla.
MNA-testin käyttöönotto helpottaa yksittäisen asukkaan ravitsemushoidon suunnittelua sekä sen toteutumista pitkällä aikajänteellä. Hoitohenkilökunta tuntee asukkaansa hyvin ja tieto päivittäisillä raporteilla kulkee hyvin. Hyvällä ravitsemushoidolla pyritään tukemaan asukkaan omatoimisuutta ja hyvinvointia mahdollisimman pitkälle. Hyvällä ravitsemushoidolla voidaan jopa ehkäistä sairauksia tai edistää niistä paranemista.