Valmentava johtaminen työhyvinvoinnin edistäjänä
Lahtela, Heidi; Kauppi, Rauni (2014)
Lahtela, Heidi
Kauppi, Rauni
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110315159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110315159
Tiivistelmä
Kauppi, Rauni & Lahtela, Heidi. Valmentava johtaminen työhyvinvoinnin edistäjänä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulu, syksy 2014, 44 s., 3 liitettä. Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -tutkinto, sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja (ylempi AMK).
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten valmentava johtaminen toteutuu Intiön hoivakodissa sekä Terveystalo Kuusamossa ja Terveystalo Taivalkoskella. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada uutta tietoa, mikä auttaa työntekijöitä ja esimiestä yhdessä kehittämään ja parantamaan yhteistyötä työyhteisöissä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: miten työyhteisöä johdetaan ja tulevatko työntekijät kuulluksi työyhteisössä, miten esimiehen ja työntekijän toimiva yhteistyö toteutuu työyhteisöissä ja miten työyhteisöjä tulee kehittää.
Kyseessä oli laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin strukturoimattomalla kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistuivat viiden eri työyhteisön lähihoitajat, perushoitajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, lääkärit ja muu henkilökunta (N=30). Kyselylomakkeita jaettiin yhteensä 65 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 46,2 %. Vastaajista naisia oli 26 ja miehiä 4 kappaletta.
Tutkimustulokset osoittivat, että vuorovaikutus on valmentavassa johtamisessa merkittävässä roolissa ja sen puutteellisuuden nähtiin vaikuttavan työuupumuksen kehittymiseen. Työntekijät, jotka tunnistivat esimiehen toiminnassa valmentavan johtamisen piirteitä kohtalaisesti, suhtautuvat omaan työhönsä positiivisesti ja näkivät työssään kannustavan otteen ja kehittymisen mahdollisuuden. Tutkimustuloksista nousi esille työntekijöiden halu kehittyä työssään sekä kehittää työyhteisöä valmentavaan suuntaan. Esimieheltä odotettiin työntekijöiden kehityshaasteiden käsittelyä kannustavassa hengessä, palautteen antamista sekä vahvuuksien tunnustamista ja arvostamista. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla vuorovaikutussuhteiden laadun syventäminen, jolloin mielenkiinto kohdistuisi työyhteisön jäsenten tapaan käydä omaa ammatillista keskustelua sekä motivoivan vuorovaikutuksen toteutumiseen työyhteisöissä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten valmentava johtaminen toteutuu Intiön hoivakodissa sekä Terveystalo Kuusamossa ja Terveystalo Taivalkoskella. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada uutta tietoa, mikä auttaa työntekijöitä ja esimiestä yhdessä kehittämään ja parantamaan yhteistyötä työyhteisöissä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: miten työyhteisöä johdetaan ja tulevatko työntekijät kuulluksi työyhteisössä, miten esimiehen ja työntekijän toimiva yhteistyö toteutuu työyhteisöissä ja miten työyhteisöjä tulee kehittää.
Kyseessä oli laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin strukturoimattomalla kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistuivat viiden eri työyhteisön lähihoitajat, perushoitajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, lääkärit ja muu henkilökunta (N=30). Kyselylomakkeita jaettiin yhteensä 65 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 46,2 %. Vastaajista naisia oli 26 ja miehiä 4 kappaletta.
Tutkimustulokset osoittivat, että vuorovaikutus on valmentavassa johtamisessa merkittävässä roolissa ja sen puutteellisuuden nähtiin vaikuttavan työuupumuksen kehittymiseen. Työntekijät, jotka tunnistivat esimiehen toiminnassa valmentavan johtamisen piirteitä kohtalaisesti, suhtautuvat omaan työhönsä positiivisesti ja näkivät työssään kannustavan otteen ja kehittymisen mahdollisuuden. Tutkimustuloksista nousi esille työntekijöiden halu kehittyä työssään sekä kehittää työyhteisöä valmentavaan suuntaan. Esimieheltä odotettiin työntekijöiden kehityshaasteiden käsittelyä kannustavassa hengessä, palautteen antamista sekä vahvuuksien tunnustamista ja arvostamista. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla vuorovaikutussuhteiden laadun syventäminen, jolloin mielenkiinto kohdistuisi työyhteisön jäsenten tapaan käydä omaa ammatillista keskustelua sekä motivoivan vuorovaikutuksen toteutumiseen työyhteisöissä.