Lappilaisten elämään tyytyväisyys ja siihen vaikuttavat tekijät
Koivuranta, Jenni; Ylinampa, Katariina (2014)
Lataukset:
Koivuranta, Jenni
Ylinampa, Katariina
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014101414723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014101414723
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena on tuottaa tietoa lappilaisten elämään tyytyväisyydestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän kyselyn pohjalta. Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää elämään tyytyväisyyden kokemista Lapissa sekä iän, sukupuolen, siviilisäädyn ja pääasiallisen toiminnan yhteyttä elämään tyytyväisyyteen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt yhdessä Lapin Sairaanhoitopiirin ja Lapin kuntien kanssa tutkimuksen, joka on osa Mielen Tukihanketta. Kyselyllä haluttiin saada tietoa lappilaisten mielenterveydestä. Tutkimuksessa on käytetty määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kyselylomake lähetettiin 8200 lappilaiselle 12 eri kuntaan. Kyselyyn vastasi 2617 henkilöä.
Vastanneista suurin osa oli 25–54-vuotiaita, avioliitossa eläviä ja kokopäivä-työssä käyviä tai eläkkeellä olevia ihmisiä. Kaiken kaikkiaan suurin osa lappilaisista kokee elämänsä kiinnostavaksi ja hyvin pieni osa ikäväksi ja samoin suurin osa kokee olevansa onnellisia ja hyvin pieni osa onnettomia. Elämän helppoutta kysyttäessä selvä enemmistö vastasi elämänsä olevan helppoa, mutta joka kymmenes vastasi elämänsä olevan kovaa. Yksinäisyyden suhteen syntyi lappilaisilla eniten hajontaa. Reilu kolmannes vastanneista koki olevansa yksinäisiä, mutta kuitenkin suurin osa vastanneista ei kokenut lainkaan yksinäisyyttä.
Tutkimustulostemme mukaan lappilaiset ovat suhteellisen tyytyväisiä elä-määnsä, mutta yksinäisyyttä tunnetaan huomattavan paljon. Iällä ja sukupuolella ei ollut suurta vaikutusta elämään tyytyväisyyden kokemisessa, vaan suurempi vaikutus oli siviilisäädyllä ja pääasiallisella toiminnalla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt yhdessä Lapin Sairaanhoitopiirin ja Lapin kuntien kanssa tutkimuksen, joka on osa Mielen Tukihanketta. Kyselyllä haluttiin saada tietoa lappilaisten mielenterveydestä. Tutkimuksessa on käytetty määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kyselylomake lähetettiin 8200 lappilaiselle 12 eri kuntaan. Kyselyyn vastasi 2617 henkilöä.
Vastanneista suurin osa oli 25–54-vuotiaita, avioliitossa eläviä ja kokopäivä-työssä käyviä tai eläkkeellä olevia ihmisiä. Kaiken kaikkiaan suurin osa lappilaisista kokee elämänsä kiinnostavaksi ja hyvin pieni osa ikäväksi ja samoin suurin osa kokee olevansa onnellisia ja hyvin pieni osa onnettomia. Elämän helppoutta kysyttäessä selvä enemmistö vastasi elämänsä olevan helppoa, mutta joka kymmenes vastasi elämänsä olevan kovaa. Yksinäisyyden suhteen syntyi lappilaisilla eniten hajontaa. Reilu kolmannes vastanneista koki olevansa yksinäisiä, mutta kuitenkin suurin osa vastanneista ei kokenut lainkaan yksinäisyyttä.
Tutkimustulostemme mukaan lappilaiset ovat suhteellisen tyytyväisiä elä-määnsä, mutta yksinäisyyttä tunnetaan huomattavan paljon. Iällä ja sukupuolella ei ollut suurta vaikutusta elämään tyytyväisyyden kokemisessa, vaan suurempi vaikutus oli siviilisäädyllä ja pääasiallisella toiminnalla.