Metsään.fi-palvelun markkinointitutkimus
Niemelä, Jani (2014)
Niemelä, Jani
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061212755
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061212755
Tiivistelmä
Sähköinen asiointi ja verkkopankkitunnistautuminen yleistyvät koko ajan. Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu on yksi metsäalan esimerkki: Internet-palvelu, jonne kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla. Metsänomistajien keski-ikä on Suomessa kuitenkin korkea ja sukupolvenvaihdoksia on meneillään paljon; vanhempi sukupolvi ei ole niin tottunut sähköisiin palveluihin kuin uusi, joten tuotetta, Metsään.fi-palvelua, on markkinoitava ja mainostettava asiakkaiden tietoisuuden lisäämiseksi. Luonnollisesti myös nuorempien ikäluokkien tiedottaminen ja heille markkinointi on tärkeää.
Teoriaosuudessa käsitellään lyhyesti Metsäkeskusta ja Metsään.fi-palvelua sekä kerrotaan markkinoinnista ja markkinointiviestinnästä keskittyen digitaaliseen markkinointiin, suoramarkkinointiin ja henkilökohtaiseen myyntityöhön. Kvantitatiivisen kyselyn avulla on selvitetty otosryhmäläisten palveluun tutustumatta jättämisen syitä, parasta markkinointimetodia ja kiinnostavan mainoksen sisältöä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kyselyn tulosten avulla markkinoinnin kohdentamista näille ryhmille ja pohtia uusia kehitysideoita palveluun liittyen.
Tutkimuksen tulosten perusteella selkeästi suurin syy palveluun tutustumattomuudelle on voimassaolevan metsäsuunnitelman omistaminen. Parhaita markkinointimetodeja ovat kirje ja sähköposti ja kiinnostavan mainoksen pitäisi sisältää kiireelliset hakkuu- ja hoitotoimenpiteet sekä näiden tulo- ja menoarviot. Tuloksista on tehty kaaviot, joista päätelmiä on helppo tehdä ja jotka auttavat markkinoinnin suunnittelussa ja kohdentamisessa.
Markkinointi on kohdennettava oikein valituille kohderyhmille esim. iän mukaan. Tällöin markkinointi on mahdollisimman tehokasta, ja kustannustehottomalta mainonnalta vältytään. Henkilökohtainen yhteydenotto metsänomistajaan ja hyvät vuorovaikutustaidot mahdollistavat asiakkaan kohtelemisen yksilönä, jolloin asiakkaaseen voidaan olla yhteydessä tarvittaessa ja päinvastoin. Tehtäessä hyvä markkinointisuunnitelma varmistetaan, että jokainen kohderyhmä saa juuri sille sopivan mainoksen, jossa on ryhmää kiinnostava sisältö ja että mainos lähetetään käyttäen oikeaa markkinointiviestinnän muotoa, oli se sitten puhelu tai kirje.
Teoriaosuudessa käsitellään lyhyesti Metsäkeskusta ja Metsään.fi-palvelua sekä kerrotaan markkinoinnista ja markkinointiviestinnästä keskittyen digitaaliseen markkinointiin, suoramarkkinointiin ja henkilökohtaiseen myyntityöhön. Kvantitatiivisen kyselyn avulla on selvitetty otosryhmäläisten palveluun tutustumatta jättämisen syitä, parasta markkinointimetodia ja kiinnostavan mainoksen sisältöä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kyselyn tulosten avulla markkinoinnin kohdentamista näille ryhmille ja pohtia uusia kehitysideoita palveluun liittyen.
Tutkimuksen tulosten perusteella selkeästi suurin syy palveluun tutustumattomuudelle on voimassaolevan metsäsuunnitelman omistaminen. Parhaita markkinointimetodeja ovat kirje ja sähköposti ja kiinnostavan mainoksen pitäisi sisältää kiireelliset hakkuu- ja hoitotoimenpiteet sekä näiden tulo- ja menoarviot. Tuloksista on tehty kaaviot, joista päätelmiä on helppo tehdä ja jotka auttavat markkinoinnin suunnittelussa ja kohdentamisessa.
Markkinointi on kohdennettava oikein valituille kohderyhmille esim. iän mukaan. Tällöin markkinointi on mahdollisimman tehokasta, ja kustannustehottomalta mainonnalta vältytään. Henkilökohtainen yhteydenotto metsänomistajaan ja hyvät vuorovaikutustaidot mahdollistavat asiakkaan kohtelemisen yksilönä, jolloin asiakkaaseen voidaan olla yhteydessä tarvittaessa ja päinvastoin. Tehtäessä hyvä markkinointisuunnitelma varmistetaan, että jokainen kohderyhmä saa juuri sille sopivan mainoksen, jossa on ryhmää kiinnostava sisältö ja että mainos lähetetään käyttäen oikeaa markkinointiviestinnän muotoa, oli se sitten puhelu tai kirje.