Biokaasulaitoksen rejektiveden kierrätys prosessivetenä
Heinonen, Taru (2014)
Heinonen, Taru
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912233
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912233
Tiivistelmä
Biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen mekaanisessa kuivauksessa jopa 90 % mädätysjäännöksen massasta erottuu ravinnerikkaana rejektivetenä. Yksi rejektiveden hyödyntämiskeino on tuotteistaa siitä typpikonsentraattia ja kierrättää jäännösvesi laitoksen syötteenvalmistukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten rejektiveden kierrätys syötteen laimennusvetenä mahdollisesti vaikuttaa biokaasuprosessin tilaan.
Opinnäytetyö liittyy helmikuussa 2013 alkaneeseen EAKR-hankkeeseen ”Biojätteistä ja lietteistä kestävää toimintaa” (Bioliike), jota rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta.
Työn teoriaosuudessa perehdytään biokaasuprosessin hallintaan, hivenaineisiin, kemikaaleihin sekä niiden vaikutukseen biokaasuprosessissa. Lisäksi yleisesti tarkastellaan rejektiveden käsittelyä, koostumusta sekä haasteita kierrätyksessä.
Kokeellisessa osiossa tutkittiin rejektiveden kierrätystä laboratoriotason bioreaktoreilla (3x10 litraa) neljän kuukauden ajan. Reaktoreita syötettiin biojäte-puhdistamolieteseoksella. Rejektivetenä käytettiin biokaasulaitokselta haettua ammoniakkistripattua rejektivettä, sekä yhden koereaktorin poisteesta itse valmistettua rejektivettä. Työssä seurattiin biokaasutuottoa jatkuvasti ja määritettiin prosessiarvoja viikoittain (alkaliteetti, VFA, liu-koinen COD, ammoniakki). Koe suoritettiin HAMKin ympäristölaborato-riossa, ja se kesti n. 4 kk (121 vrk).
Rejektiveden kierrätyksestä huolimatta biokaasuntuotto pysyi ennallaan ja prosessin tila hyvänä, tutkitun neljän kuukauden koejakson ajan. Rejektiveden sulfaattipitoisuus tosin kasvoi koejakson aikana, mutta rikkivetyä ei esiintynyt koereaktoreiden kaasuissa. Sulfaatin kertymiseen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota rejektivettä kierrätettäessä.
Opinnäytetyö liittyy helmikuussa 2013 alkaneeseen EAKR-hankkeeseen ”Biojätteistä ja lietteistä kestävää toimintaa” (Bioliike), jota rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta.
Työn teoriaosuudessa perehdytään biokaasuprosessin hallintaan, hivenaineisiin, kemikaaleihin sekä niiden vaikutukseen biokaasuprosessissa. Lisäksi yleisesti tarkastellaan rejektiveden käsittelyä, koostumusta sekä haasteita kierrätyksessä.
Kokeellisessa osiossa tutkittiin rejektiveden kierrätystä laboratoriotason bioreaktoreilla (3x10 litraa) neljän kuukauden ajan. Reaktoreita syötettiin biojäte-puhdistamolieteseoksella. Rejektivetenä käytettiin biokaasulaitokselta haettua ammoniakkistripattua rejektivettä, sekä yhden koereaktorin poisteesta itse valmistettua rejektivettä. Työssä seurattiin biokaasutuottoa jatkuvasti ja määritettiin prosessiarvoja viikoittain (alkaliteetti, VFA, liu-koinen COD, ammoniakki). Koe suoritettiin HAMKin ympäristölaborato-riossa, ja se kesti n. 4 kk (121 vrk).
Rejektiveden kierrätyksestä huolimatta biokaasuntuotto pysyi ennallaan ja prosessin tila hyvänä, tutkitun neljän kuukauden koejakson ajan. Rejektiveden sulfaattipitoisuus tosin kasvoi koejakson aikana, mutta rikkivetyä ei esiintynyt koereaktoreiden kaasuissa. Sulfaatin kertymiseen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota rejektivettä kierrätettäessä.