Konsultaatiotoiminnan nykytila ja kehittäminen Päijät-Hämeen keskussairaalassa
Marttinen, Kaisa (2014)
Marttinen, Kaisa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060511867
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060511867
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tehtiin Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Konsultaatiotoiminta käynnistyi sairaalassa joulukuussa 2009, sitä ei ole arvioitu sen aloittamisen jälkeen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata konsultaatiotoimintaa, konsultaatiohoitajan seurantakaavakkeiden pohjalta.
Tutkimuskysymyksinä olivat: Täyttyvätkö teho-osastolta siirtyneillä potilailla Medical emergency team (Met =ennakoiva elvytystoimina) -kriteerit? Minkälaisia Met-kriteerien ulkopuolisia poikkeamia potilailta löytyy? Selviääkö konsultaatiohoitajan seurantakaavakkeesta muita asioita? Tavoitteena oli saada tietoa siitä onko konsultaatiotoiminnasta hyötyä Päijät-Hämeen keskussairaalalle ja kuinka toimintaa voisi ja tulisi kehittää.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen kohteena olivat kaikki vuoden 2012 konsultaatiohoitajan seurantakaavakkeet eli dokumentit. Tutkimusaineisto kerättiin itse luodun mittarin avulla valmiista dokumenteista. Aineiston tilastollinen analysointi toteutettiin Exel-ohjelmalla. Konsultaatiohoitajan seurantakaavakkeita oli yhteensä 55, 22 eri potilaalta.
Met-kriteeri täyttyi 77 %:lla (n=17) potilaista ja Early warning score system (EWSS) -pisteytyksestä yli kolme pistettä kertyi 82 %:lle (n=18) potilaista, mutta tästä huolimatta osastosiirtoja oli vai kaksi.
Tulosten ja kirjallisuuden valossa voidaan vetää johtopäätös, että EWSS-pisteytys ei välttämättä tarkenna Met-kriteereitä ja vaarassa olevien potilaiden tunnistamista, vaan saattaa jopa hankaloittaa oikeiden potilaiden tunnistamista.
Konsultaatiotoiminnan kehittämisehdotuksena voisi olla sairaalan koko hoitohenkilökunnan kouluttaminen peruselintoimintojenhäiriöiden ennakkomerkkien havainnointiin, tunnistamiseen ja niihin reagointiin.
Tutkimuskysymyksinä olivat: Täyttyvätkö teho-osastolta siirtyneillä potilailla Medical emergency team (Met =ennakoiva elvytystoimina) -kriteerit? Minkälaisia Met-kriteerien ulkopuolisia poikkeamia potilailta löytyy? Selviääkö konsultaatiohoitajan seurantakaavakkeesta muita asioita? Tavoitteena oli saada tietoa siitä onko konsultaatiotoiminnasta hyötyä Päijät-Hämeen keskussairaalalle ja kuinka toimintaa voisi ja tulisi kehittää.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen kohteena olivat kaikki vuoden 2012 konsultaatiohoitajan seurantakaavakkeet eli dokumentit. Tutkimusaineisto kerättiin itse luodun mittarin avulla valmiista dokumenteista. Aineiston tilastollinen analysointi toteutettiin Exel-ohjelmalla. Konsultaatiohoitajan seurantakaavakkeita oli yhteensä 55, 22 eri potilaalta.
Met-kriteeri täyttyi 77 %:lla (n=17) potilaista ja Early warning score system (EWSS) -pisteytyksestä yli kolme pistettä kertyi 82 %:lle (n=18) potilaista, mutta tästä huolimatta osastosiirtoja oli vai kaksi.
Tulosten ja kirjallisuuden valossa voidaan vetää johtopäätös, että EWSS-pisteytys ei välttämättä tarkenna Met-kriteereitä ja vaarassa olevien potilaiden tunnistamista, vaan saattaa jopa hankaloittaa oikeiden potilaiden tunnistamista.
Konsultaatiotoiminnan kehittämisehdotuksena voisi olla sairaalan koko hoitohenkilökunnan kouluttaminen peruselintoimintojenhäiriöiden ennakkomerkkien havainnointiin, tunnistamiseen ja niihin reagointiin.