Esimiesten työssä jaksaminen ravintola-alalla
Pirttilahti, Emmi (2014)
Pirttilahti, Emmi
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810755
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810755
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan työssä jaksamista kolmella eri tasolla: henkilökohtaisella, työyhteisö- ja organisatorisella tasolla. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kuinka ravintola-alan esimies pystyy keräämään itselleen voimavaroja työssä jaksamista varten kyseessä olevilta kolmelta eri tasolta. Aihetta tutkiessa keskityttiin asioihin, jotka vaikuttavat positiivisesti työssä jaksamiseen ja tämän takia aihe rajattiin niin sanottuun ”voimavaranäkökulmaan”. Tarkoituksena oli siis perehtyä asioihin, keinoihin tai toimintoihin, joilla ravintola-alan esimies, hänen työryhmänsä tai työnantajansa pystyy tukemaan työssä jaksamista ja mahdollisesti ehkäisemään esimerkiksi työuupumusta.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli helsinkiläisen ravintolayrityksen johtoryhmän jäsenet. Haastatellut johtoryhmän jäsenet toimivat päällikkötason tehtävissä omissa ravintolayksiköissään. Kohderyhmäksi valittiin päällikkötasoiset esimiehet, koska he ovat vastuussa sekä taloudellisista tavoitteista että alaistensa johtamisesta. Yrityksen nimi päätettiin pitää salassa, jotta arkaluonteiseen aiheeseen saataisiin haastatelluilta rehellisiä vastauksia.
Tutkimus toteutettiin tammi-helmikuussa 2014. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää ja aineiston hankintamenetelmänä yksilöteemahaastatteluita. Haastateltuja esimiehiä oli kymmenen. Haastattelukutsut lähetettiin 27 henkilölle ja tutkijan asettaman viikon vastausajan sisällä vastanneet haastateltiin. Saatu haastattelumateriaali analysoitiin teemoittelun avulla.
Tuloksista kävi ilmi, että haastatellut esimiehet olivat varsin tyytyväisiä asemaansa esimiehinä ja he pystyivät hyvän itsetuntemuksen avulla arvioimaan omaa johtamistaan. Työyhteisötasolla toivottiin enemmän vertaistukea ja avoimuutta vuorovaikutukseen. Ylimmältä johdolta eli organisaatiotasolta kaivattiin enemmän arvostusta, kiitosta ja palautetta. Haastatteluiden mukaan organisaatio tukee tällä hetkellä työssä jaksamista ja työhyvinvointia varsin kiitettävästi hyvillä henkilöstöeduilla, kattavalla työterveyshuollolla ja koulutuksilla.
Jatkotutkimuksena Yritys X voisi käyttää laadittua teemahaastattelua apuna työhyvinvointikartoituksissaan ja saada sitä kautta tukea jo esille tulleille tuloksille.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli helsinkiläisen ravintolayrityksen johtoryhmän jäsenet. Haastatellut johtoryhmän jäsenet toimivat päällikkötason tehtävissä omissa ravintolayksiköissään. Kohderyhmäksi valittiin päällikkötasoiset esimiehet, koska he ovat vastuussa sekä taloudellisista tavoitteista että alaistensa johtamisesta. Yrityksen nimi päätettiin pitää salassa, jotta arkaluonteiseen aiheeseen saataisiin haastatelluilta rehellisiä vastauksia.
Tutkimus toteutettiin tammi-helmikuussa 2014. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää ja aineiston hankintamenetelmänä yksilöteemahaastatteluita. Haastateltuja esimiehiä oli kymmenen. Haastattelukutsut lähetettiin 27 henkilölle ja tutkijan asettaman viikon vastausajan sisällä vastanneet haastateltiin. Saatu haastattelumateriaali analysoitiin teemoittelun avulla.
Tuloksista kävi ilmi, että haastatellut esimiehet olivat varsin tyytyväisiä asemaansa esimiehinä ja he pystyivät hyvän itsetuntemuksen avulla arvioimaan omaa johtamistaan. Työyhteisötasolla toivottiin enemmän vertaistukea ja avoimuutta vuorovaikutukseen. Ylimmältä johdolta eli organisaatiotasolta kaivattiin enemmän arvostusta, kiitosta ja palautetta. Haastatteluiden mukaan organisaatio tukee tällä hetkellä työssä jaksamista ja työhyvinvointia varsin kiitettävästi hyvillä henkilöstöeduilla, kattavalla työterveyshuollolla ja koulutuksilla.
Jatkotutkimuksena Yritys X voisi käyttää laadittua teemahaastattelua apuna työhyvinvointikartoituksissaan ja saada sitä kautta tukea jo esille tulleille tuloksille.