Suullinen raportointi potilasturvallisuuden edistäjänä psykiatrisessa hoitotyössä : katsaus kirjallisuuteen
Herrala, Jenny (2014)
Herrala, Jenny
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405239511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405239511
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun mielenterveystyön hanketta ja aihe tutkia psykiatrisen hoitotyön raportointia saatiin Helsingin Psykiatriakeskuksesta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa mitkä tekijät suullisessa raportoinnissa edistävät ja heikentävät potilasturvallisuutta psykiatrisessa hoitotyössä. Työn tavoitteena oli kehittää psykiatrisen hoitotyön raportointikäytäntöä sekä edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Opinnäytetyö toteutettiin systemaattistyyppisenä kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällön analyysilla. Aineisto kerättiin tieteellisistä tietokannoista, kuten Cinahl ja MedLine ja tutkittava aineisto koostui seitsemästä englanninkielisestä hoitotieteellisestä artikkelista.
Tuloksista ilmeni, että psykiatrisen hoitotyön suullisen raportoinnin potilasturvallisuutta edistävät ja heikentävät tekijät jakaantuvat kolmeen pääluokkaan: 1) ympäristötekijät, 2) raportin rakenne ja sisältö ja 3) ammatillisuus.
Ympäristötekijät, kuten raporttitilaisuuden sijainti ja ajanhallinta vaikuttivat potilasturvallisuutta edistävästi, mikäli muun muassa raportille on riittävästi aikaa varattu ja se pidetään sopivassa paikassa. Keskeisenä heikentävänä tekijänä pidettiin muun muassa keskeytyksiä ja yhteisen ajan puutetta.
Pääluokka raportin rakenteen ja sisällön alle muodostui seitsemän alaluokkaa, jotka edistävät potilasturvallisuutta; potilaan tunnistaminen, tiedon laatu, tieto toiminnan ohjaajana, kommunikaatio tiedonvälityksessä ja raportin rakenne. Raportin rakenteeseen ja sisältöön todettiin vaikuttavan myös mahdolliset yksikön suositukset, jotka yhdenmukaistivat raporttia sekä työvälineet, jotka toimivat muistin ja raportin sisällön tukena. Huomattavia potilas-turvallisuutta heikentäviä tekijöitä raportin rakenteessa ja sisällössä olivat muun muassa tiedon puute sekä raportin liiallinen pelkistäminen.
Potilasturvallisuutta edistävänä tekijänä olivat raportin antajan ja vastaanottajan ammatillisuus, johon kuuluvat aktiivinen läsnäolo, raportin koulutuksellisuus sekä raportin ja oman työn merkityksen ymmärtäminen. Ammatillisuuteen liittyvät potilasturvallisuutta heikentävät tekijät jaoteltiin raportin antajan ja vastaanottajan asenteeseen sekä heikkoon yhteistyöhön raportilla.
Tuloksia voidaan hyödyntää suunnitellessa ja kehittäessä psykiatrisen hoitotyön raportointia.
Tuloksista ilmeni, että psykiatrisen hoitotyön suullisen raportoinnin potilasturvallisuutta edistävät ja heikentävät tekijät jakaantuvat kolmeen pääluokkaan: 1) ympäristötekijät, 2) raportin rakenne ja sisältö ja 3) ammatillisuus.
Ympäristötekijät, kuten raporttitilaisuuden sijainti ja ajanhallinta vaikuttivat potilasturvallisuutta edistävästi, mikäli muun muassa raportille on riittävästi aikaa varattu ja se pidetään sopivassa paikassa. Keskeisenä heikentävänä tekijänä pidettiin muun muassa keskeytyksiä ja yhteisen ajan puutetta.
Pääluokka raportin rakenteen ja sisällön alle muodostui seitsemän alaluokkaa, jotka edistävät potilasturvallisuutta; potilaan tunnistaminen, tiedon laatu, tieto toiminnan ohjaajana, kommunikaatio tiedonvälityksessä ja raportin rakenne. Raportin rakenteeseen ja sisältöön todettiin vaikuttavan myös mahdolliset yksikön suositukset, jotka yhdenmukaistivat raporttia sekä työvälineet, jotka toimivat muistin ja raportin sisällön tukena. Huomattavia potilas-turvallisuutta heikentäviä tekijöitä raportin rakenteessa ja sisällössä olivat muun muassa tiedon puute sekä raportin liiallinen pelkistäminen.
Potilasturvallisuutta edistävänä tekijänä olivat raportin antajan ja vastaanottajan ammatillisuus, johon kuuluvat aktiivinen läsnäolo, raportin koulutuksellisuus sekä raportin ja oman työn merkityksen ymmärtäminen. Ammatillisuuteen liittyvät potilasturvallisuutta heikentävät tekijät jaoteltiin raportin antajan ja vastaanottajan asenteeseen sekä heikkoon yhteistyöhön raportilla.
Tuloksia voidaan hyödyntää suunnitellessa ja kehittäessä psykiatrisen hoitotyön raportointia.