Nuorten miesten fyysistä aktiivisuutta edistävät ja rajoittavat tekijät ja niiden yhteys istumisen määrään
Ukonaho, Jaana (2014)
Ukonaho, Jaana
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403243427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403243427
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää millainen oululaisten kutsuntaikäisten miesten fyysisen aktiivisuuden taso ja istumisen määrä ovat suhteessa terveysliikuntasuosituksiin, millaiset tekijät edistävät ja rajoittavat nuorten miesten liikkumista ja millainen yhteys näillä tekijöillä on heidän fyysiseen aktiivisuuteensa ja istumisensa määräänsä.
Opinnäytetyö tarjoaa konkreettista tietoa, jota voidaan hyödyntää suunniteltaessa uusia keinoja nuorten miesten fyysiseen aktivointiin yksilö- ja väestöryhmätasolla. Tietoa voidaan hyödyntää myös sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan henkilöstön koulutuksissa ja päätöksenteossa ottamalla huomioon tutkimuksen tulokset liikunnan edellytysten suunnittelussa.
Opinnäytetyössä käytetään kvantitatiivista tutkimusotetta ja aineistonkeruumenetelmänä kyselyä. Aineisto koostuu MOPO -tutkimus- ja kehittämishankkeen kyselyn vastauksista ja Puolustusvoimien keräämistä tutkittavien terveys- ja taustatiedoista. Tutkimus toteutettiin vuonna 2012 Oulun alueen kutsuntoihin osallistuneille (n=1409), joista 60,8 % (n=856) vastasi MOPO -tutkimus- ja kehittämishankkeen kyselyyn ja suostui tutkimukseen. Katoa kokonaisaineistosta oli 39,2 %.
Tutkimuksen perusteella lähes viidennes (17,3 %, n=146) oululaisista kutsuntaikäisistä miehistä liikkuu alle lasten ja nuorten liikuntasuosituksen eli tunnin päivässä. Istumisen määrällä mitattuna heistä hieman runsas kolmannes (35,3 %, n=284) kuuluu inaktiivisten ryhmään, jotka istuvat vapaa-ajalla vähintään viisi tuntia. Suurinta osaa (yli 50 %) nuorista miehistä motivoi liikkumaan fyysiset motivaatiotekijät kuten terveyden edistäminen ja lihasmassan kasvattaminen sekä psyykkiset syyt kuten mielialan kohottaminen ja stressin lievittäminen. Liikkumista rajoittavista tekijöistä tärkeimpänä nuoret miehet kokivat väsymyksen, laiskuuden ja ajan puutteen.
Vähäiseen liikkumiseen (<1h/pvä) ja runsaaseen vapaa-ajan istumiseen (≥5h/pvä), eli inaktiivisuuteen, olivat yhteydessä psyykkiset motivaatiotekijät kuten väsymys, kiinnostuksen puute sekä omaan liikunnalliseen pystyvyyteen liittyvät tekijät. Myös liikuntaa mahdollistavat tekijät kuten liikunnanohjauksen, sopivan ryhmän ja liikuntamuodon puute rajoittivat inaktiivisten nuorten miesten liikkumista. Inaktiivisia motivoi aktiivisuusryhmistä eniten liikkumaan painonhallinta ja perheen tai ystävän kehotus.
Opinnäytetyön perusteella nuoret miehet liikkuvat verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin kohtuullisen hyvin, mutta istuvat vapaa-ajalla huolestuttavan paljon. Runsas istuminen on uusimpien tutkimusten valossa iso terveysriski. Nuorten miesten fyysinen aktivointi on haastavaa ja vaatii kohderyhmän osallistamista sekä usean toimijan yhteistyötä. Liikunnan motivaatiotekijät ovat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen ja istumisen määrään. Ymmärrys siitä miksi ihmiset ovat fyysisesti aktiivisia tai inaktiivisia edesauttaa vaikuttavien terveysinterventioiden suunnittelua.
Opinnäytetyö tarjoaa konkreettista tietoa, jota voidaan hyödyntää suunniteltaessa uusia keinoja nuorten miesten fyysiseen aktivointiin yksilö- ja väestöryhmätasolla. Tietoa voidaan hyödyntää myös sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan henkilöstön koulutuksissa ja päätöksenteossa ottamalla huomioon tutkimuksen tulokset liikunnan edellytysten suunnittelussa.
Opinnäytetyössä käytetään kvantitatiivista tutkimusotetta ja aineistonkeruumenetelmänä kyselyä. Aineisto koostuu MOPO -tutkimus- ja kehittämishankkeen kyselyn vastauksista ja Puolustusvoimien keräämistä tutkittavien terveys- ja taustatiedoista. Tutkimus toteutettiin vuonna 2012 Oulun alueen kutsuntoihin osallistuneille (n=1409), joista 60,8 % (n=856) vastasi MOPO -tutkimus- ja kehittämishankkeen kyselyyn ja suostui tutkimukseen. Katoa kokonaisaineistosta oli 39,2 %.
Tutkimuksen perusteella lähes viidennes (17,3 %, n=146) oululaisista kutsuntaikäisistä miehistä liikkuu alle lasten ja nuorten liikuntasuosituksen eli tunnin päivässä. Istumisen määrällä mitattuna heistä hieman runsas kolmannes (35,3 %, n=284) kuuluu inaktiivisten ryhmään, jotka istuvat vapaa-ajalla vähintään viisi tuntia. Suurinta osaa (yli 50 %) nuorista miehistä motivoi liikkumaan fyysiset motivaatiotekijät kuten terveyden edistäminen ja lihasmassan kasvattaminen sekä psyykkiset syyt kuten mielialan kohottaminen ja stressin lievittäminen. Liikkumista rajoittavista tekijöistä tärkeimpänä nuoret miehet kokivat väsymyksen, laiskuuden ja ajan puutteen.
Vähäiseen liikkumiseen (<1h/pvä) ja runsaaseen vapaa-ajan istumiseen (≥5h/pvä), eli inaktiivisuuteen, olivat yhteydessä psyykkiset motivaatiotekijät kuten väsymys, kiinnostuksen puute sekä omaan liikunnalliseen pystyvyyteen liittyvät tekijät. Myös liikuntaa mahdollistavat tekijät kuten liikunnanohjauksen, sopivan ryhmän ja liikuntamuodon puute rajoittivat inaktiivisten nuorten miesten liikkumista. Inaktiivisia motivoi aktiivisuusryhmistä eniten liikkumaan painonhallinta ja perheen tai ystävän kehotus.
Opinnäytetyön perusteella nuoret miehet liikkuvat verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin kohtuullisen hyvin, mutta istuvat vapaa-ajalla huolestuttavan paljon. Runsas istuminen on uusimpien tutkimusten valossa iso terveysriski. Nuorten miesten fyysinen aktivointi on haastavaa ja vaatii kohderyhmän osallistamista sekä usean toimijan yhteistyötä. Liikunnan motivaatiotekijät ovat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen ja istumisen määrään. Ymmärrys siitä miksi ihmiset ovat fyysisesti aktiivisia tai inaktiivisia edesauttaa vaikuttavien terveysinterventioiden suunnittelua.