Riskienhallinta taisteluammunnan johtajan näkökulmasta
Kortesuo, Jarno (2014)
Kortesuo, Jarno
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402242617
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402242617
Tiivistelmä
Taisteluammunta on kokonaisuus, joka koostuu suunnitelmasta, työryhmästä, olosuhteista ja ympäristöstä sekä ampuvasta joukosta. Ammunnan johtaja suunnittelee, valmistelee ja toteuttaa taisteluammunnan saamiensa perusteiden mukaan. Hyvä taisteluammunta on tilanteenmukainen koulutustapahtuma, jossa palvelusturvallisuudesta ei tingitä.
Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa perehdytään Karjalan prikaatissa Pahkajärven ampuma-alueella saapumiserille 2/2012 ja 1/2013 järjestettyihin peruskoulutuskauden taisteluammuntoihin. Opinnäytetyössä selvitetään, miten peruskoulutuskauden taisteluampumaharjoitus toteutetaan käytännössä ja miten ampumaharjoituksessa ammuttujen taisteluammuntojen riskienhallinta on toteutettu.
Tutkimustulokset on kerätty tarkastelemalla ammuntoihin liittyviä sotilaskäskyjä, tutkimalla puolustusvoimien läheltä piti –rekisteriä sekä kartoittamalla ammuntoja johtavien ammattisotilaiden näkemyksiä kyselylomakkeen avulla. Työssä analysoitiin myös puolustusvoimien varomääräyksiä sekä aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia.
Tutkimustuloksien osalta voidaan todeta, että taisteluammunnat peruskoulutuskaudella toteutetaan Karjalan prikaatissa turvallisesti ja varomääräysten mukaisesti. Taisteluammuntojen turvallisuuteen vaikuttaa oleellisesti käytettävissä oleva aika ammunnan suunnittelu-, valmistelu- tai toteutusvaiheessa. Talviaika on taisteluammunnan toteuttamisen kannalta haastavin vuodenaika. Ammunnan johtaja on usein kokenut tehtävässään, mutta varusmiestoimihenkilöt työskentelevät tehtävässään ensimmäistä kertaa. Puolustusvoimien taisteluammuntoihin liittyvät varomääräykset ovat sisällöltään kattavat ja selkeät, mutta niitä saattaa olla määrällisesti liikaa sisäistettäväksi. Taisteluammunnassa ei ole tunnistettavaa ja jälkikäteen todennettavissa olevaa riskienhallintaprosessia. Vaikka ampumakäsky käsitetään ammunnan johtajan riskikartoituksena, siitä on vaikeaa löytää riskien järjestelmällistä tunnistamista, määrittelyä sekä havaittuihin riskeihin varautumista.
Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa perehdytään Karjalan prikaatissa Pahkajärven ampuma-alueella saapumiserille 2/2012 ja 1/2013 järjestettyihin peruskoulutuskauden taisteluammuntoihin. Opinnäytetyössä selvitetään, miten peruskoulutuskauden taisteluampumaharjoitus toteutetaan käytännössä ja miten ampumaharjoituksessa ammuttujen taisteluammuntojen riskienhallinta on toteutettu.
Tutkimustulokset on kerätty tarkastelemalla ammuntoihin liittyviä sotilaskäskyjä, tutkimalla puolustusvoimien läheltä piti –rekisteriä sekä kartoittamalla ammuntoja johtavien ammattisotilaiden näkemyksiä kyselylomakkeen avulla. Työssä analysoitiin myös puolustusvoimien varomääräyksiä sekä aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia.
Tutkimustuloksien osalta voidaan todeta, että taisteluammunnat peruskoulutuskaudella toteutetaan Karjalan prikaatissa turvallisesti ja varomääräysten mukaisesti. Taisteluammuntojen turvallisuuteen vaikuttaa oleellisesti käytettävissä oleva aika ammunnan suunnittelu-, valmistelu- tai toteutusvaiheessa. Talviaika on taisteluammunnan toteuttamisen kannalta haastavin vuodenaika. Ammunnan johtaja on usein kokenut tehtävässään, mutta varusmiestoimihenkilöt työskentelevät tehtävässään ensimmäistä kertaa. Puolustusvoimien taisteluammuntoihin liittyvät varomääräykset ovat sisällöltään kattavat ja selkeät, mutta niitä saattaa olla määrällisesti liikaa sisäistettäväksi. Taisteluammunnassa ei ole tunnistettavaa ja jälkikäteen todennettavissa olevaa riskienhallintaprosessia. Vaikka ampumakäsky käsitetään ammunnan johtajan riskikartoituksena, siitä on vaikeaa löytää riskien järjestelmällistä tunnistamista, määrittelyä sekä havaittuihin riskeihin varautumista.