Vanhempien suhtautuminen kouluikäisten lastensa rokottamiseen kansallisen rokotusohjelman ulkopuolisilla rokotteilla
Koskinen, Anna; Pitkäranta, Susanna (2014)
Lataukset:
Koskinen, Anna
Pitkäranta, Susanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402132287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402132287
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotusten ja immuunisuojan osaston yhteistä hanketta Lasten ja kouluikäisten rokotussuojan ylläpitäminen ja arvioiminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien suhtautumista rokottamiseen nimenomaan rokotusohjelman ulkopuolisilla rokotteilla. Lähimpään tarkasteluun valittiin influenssa-, vesirokko- ja hepatiittirokotteet. Lisäksi tarkasteltiin vanhempien yleistä suhtautumista rokotteisiin ja rokottamiseen. Vanhempien suhtautumista selvitettiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin eräässä eteläsuomalaisessa koulussa ala- ja yläkouluikäisten lasten vanhemmille (n=11). Tutkimuslupien hakeminen ja haastatteluiden tekeminen toteutettiin yhteistyössä terveydenhoitajaopiskelijoiden Aino Luukkosen ja Anne Renmanin kanssa, jotka tekevät samasta hankkeesta opinnäytetyötä aiheesta Vanhempien suhtautuminen kouluikäisten lastensa rokottamiseen kansallisen rokotusohjelman rokotteilla. Aineisto kerättiin keväällä 2013 ja se analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksista ilmeni, että vanhempien suhtautuminen rokottamiseen oli pääosin myönteistä. Varsinkin riskiryhmiin kuuluvien lasten rokottamista pidettiin tärkeänä. Vesirokkorokotetta useimmat vastaajat pitivät tarpeettomana lapsille taudin luonteen vuoksi. Osa vastaajista koki myös hepatiittirokotukset tarpeettomiksi lapsille Suomessa. Narkolepsiatapausten määrän lisääntyminen influenssarokotusten jälkeen vuonna 2009 vaikutti vanhempien halukkuuteen ottaa lapsilleen kausi-influenssarokotuksia. Influenssarokotuksen ottamista harkittiin entistä enemmän. Narkolepsiakohulla oli vaikutusta vanhempien asenteisiin myös vasta tulossa oleviin, uusiin rokotteisiin. Vanhemmat kertoivat saaneensa tietoa rokotteista medioista ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Osa vanhemmista kertoi median vaikuttaneen negatiivisesti omaan asennoitumiseen rokotuksia kohtaan. Vanhemmat toivoivat saavansa tietoa rokotteista terveyskeskuksista ja kouluterveydenhoitajilta. Osa vanhemmista ilmaisi suhtautumisensa uusia, tulossa olevia rokotteita kohtaan muuttuneen varauksellisemmaksi sikainfluenssarokotuksia seuranneen narkolepsiatapausten määrän kasvun jälkeen. Ehdotamme jatkotutkimuksia siitä, koskeeko rokotusmyönteisyyden lasku vain uusia rokotusohjelman ulkopuolisia rokotteita vai myös uusia, kansalliseen rokotusohjelmaan valittavia rokotuksia.