Selviytyjät-ryhmän vaikutus seksuaalista hyväksikäyttöä ja/tai väkivaltaa kokeneiden naisten toipumiseen
Mojskerc, Natasa (2014)
Mojskerc, Natasa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402122242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402122242
Tiivistelmä
Lapsuudessa seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneet käyttävät aikuisina paljon sosiaali- ja terveyspalveluita ja voivat olla palveluverkoston väliinputoajia, jotka eivät välttämättä saa asianmukaista apua. Tampereella on jo kaksikymmentä vuotta toiminut ryhmä, joka on kehittynyt vuosien varrella keskeiseksi täydentäväksi palveluksi seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneille naisille. Selviytyjät-ryhmässä etsitään ja löydetään sanoja vaietuille tapahtumille ja tunteille, kohdataan niitä ja toivutaan eheäksi. Ryhmästä ei kuitenkaan toistaiseksi ole tehty tutkimusta, selvitystä tai dokumentointia.
Opinnäytetyön tehtävänä on tarkastella, kuvata ja selittää Selviytyjät-ryhmän vaikutusta seksuaalista hyväksikäyttöä ja/tai väkivaltaa kokeneitten naisten toipumiseen. Tavoitteena oli kuvata Selviytyjät-ryhmää ja sen toimintaa, selittää Selviytyjät-ryhmän vaikutusta naisten toipumiseen ja tuoda Selviytyjät-ryhmän onnistumisia näkyväksi. Tutkimuskysymykset ovat: miten Selviytyjät-ryhmä vaikuttaa seksuaalista hyväksikäyttöä ja/tai väkivaltaa kokeneitten naisten toipumiseen ja millainen on Selviytyjät-ryhmän asema sosiaali- ja terveyspalveluverkostossa? Tutkimusaineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta, joista neljässä haastateltiin ryhmään osallistuneita naisia ja kahdessa ryhmänohjaajia. Täydentävä aineisto koostuu yhdestä ryhmään osallistuneen naisen kirjoituksesta ja kuudesta palautelomakkeesta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä narratiivien analyysia traumateoria- ja psykodraamaviitekehyksessä.
Tulokset osoittivat, että tärkeimpiä toipumista edistäviä prosesseja ovat psykoedukaation kautta opittu tieto ja taito säädellä omaa vireystilaa ja kohtaamispsykodraamassa työstetyt traumamuistot. Naisten arjessa toipumista osoittivat parempi jaksaminen kotona, koulussa ja työssä, uskallus olla oma itsensä ja voimaantunut, helpottunut ja vapautunut olo. Muihin palveluihin verrattuna ryhmän erikoisuutena nousi esille ammatillisesti ohjattu vertaistuki. Avun saanti on osoittautunut tehokkaaksi ja sujuvaksi ryhmänohjaajien asiakaslähtöisyyden, vastuunottamisen ja asiantuntijuuden takia. Lisäksi keskeistä oli avun saamisen matala kynnys: asiakas ei tarvinnut lähetettä ja toiminta oli asiakkaille ilmaista. Selviytyjät-ryhmän pitkä historia, vahva ja tunnistettu asema palveluverkostossa sekä osallistujien palautteet osoittavat pysyvän rahoituksen tarpeen.
Ryhmä on tarkoitettu vain naisille, mutta herää kysymys, sopisiko tämäntyyppinen työskentelymuoto myös miehille. Olisi tärkeätä tutkia, millaiset työskentelymuodot auttaisivat seksuaalista hyväksikäyttöä ja/tai väkivaltaa kokeneita miehiä. Ryhmän alkuhaastattelua olisi syytä kehittää edelleen. Käyttöön voitaisiin ottaa mittareita traumaperäisten oireiden voimakkuuden tunnistamiseksi. Naisten ohjaus sopivaan palveluun olisi näin vielä onnistuneempaa ja ryhmän traumatyöstäminen vielä tehokkaampaa.
Opinnäytetyön tehtävänä on tarkastella, kuvata ja selittää Selviytyjät-ryhmän vaikutusta seksuaalista hyväksikäyttöä ja/tai väkivaltaa kokeneitten naisten toipumiseen. Tavoitteena oli kuvata Selviytyjät-ryhmää ja sen toimintaa, selittää Selviytyjät-ryhmän vaikutusta naisten toipumiseen ja tuoda Selviytyjät-ryhmän onnistumisia näkyväksi. Tutkimuskysymykset ovat: miten Selviytyjät-ryhmä vaikuttaa seksuaalista hyväksikäyttöä ja/tai väkivaltaa kokeneitten naisten toipumiseen ja millainen on Selviytyjät-ryhmän asema sosiaali- ja terveyspalveluverkostossa? Tutkimusaineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta, joista neljässä haastateltiin ryhmään osallistuneita naisia ja kahdessa ryhmänohjaajia. Täydentävä aineisto koostuu yhdestä ryhmään osallistuneen naisen kirjoituksesta ja kuudesta palautelomakkeesta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä narratiivien analyysia traumateoria- ja psykodraamaviitekehyksessä.
Tulokset osoittivat, että tärkeimpiä toipumista edistäviä prosesseja ovat psykoedukaation kautta opittu tieto ja taito säädellä omaa vireystilaa ja kohtaamispsykodraamassa työstetyt traumamuistot. Naisten arjessa toipumista osoittivat parempi jaksaminen kotona, koulussa ja työssä, uskallus olla oma itsensä ja voimaantunut, helpottunut ja vapautunut olo. Muihin palveluihin verrattuna ryhmän erikoisuutena nousi esille ammatillisesti ohjattu vertaistuki. Avun saanti on osoittautunut tehokkaaksi ja sujuvaksi ryhmänohjaajien asiakaslähtöisyyden, vastuunottamisen ja asiantuntijuuden takia. Lisäksi keskeistä oli avun saamisen matala kynnys: asiakas ei tarvinnut lähetettä ja toiminta oli asiakkaille ilmaista. Selviytyjät-ryhmän pitkä historia, vahva ja tunnistettu asema palveluverkostossa sekä osallistujien palautteet osoittavat pysyvän rahoituksen tarpeen.
Ryhmä on tarkoitettu vain naisille, mutta herää kysymys, sopisiko tämäntyyppinen työskentelymuoto myös miehille. Olisi tärkeätä tutkia, millaiset työskentelymuodot auttaisivat seksuaalista hyväksikäyttöä ja/tai väkivaltaa kokeneita miehiä. Ryhmän alkuhaastattelua olisi syytä kehittää edelleen. Käyttöön voitaisiin ottaa mittareita traumaperäisten oireiden voimakkuuden tunnistamiseksi. Naisten ohjaus sopivaan palveluun olisi näin vielä onnistuneempaa ja ryhmän traumatyöstäminen vielä tehokkaampaa.