Vastasyntyneen ja keskosen kivunhoito sekä kivun arvioiminen – systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Pöyhönen, Jenni; Käkelä, Hanna (2014)
Pöyhönen, Jenni
Käkelä, Hanna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401211559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401211559
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vastasyntyneiden ja keskosten kivunhoitoa sekä kivun arviointia. Tavoitteena oli tuoda esille vastasyntyneiden ja keskosten kivun arvioimisen tärkeys sekä nostaa esille lääkkeettömän kivunhoidon käyttö lääkehoidon rinnalla.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Sen tavoitteena oli koota kattavasti tietoa aiempien tutkimusten pohjalta ja muodostaa siitä selkeä kokonaisuus. Tiedonhaku suoritettiin keväällä 2013 käyttäen apuna Saimaan ammattikorkeakoulun Nelli-portaalia. Tietokantoina käytettiin Aleksia, Melindaa, Artoa, Terveysporttia, OVIDia ja PubMediä. Aineisto koostui yhdeksästä artikkelista ja yhdestä pro-gradusta. Kaksi artikkeleista oli englanninkielisiä.
Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tuloksista ilmeni, että sairaanhoitajat arvioivat vastasyntyneiden ja keskosten kipua oman intuitionsa, koulutuksensa ja kokemuksensa pohjalta. Kansainvälisten kipumittareiden käyttö on jäänyt Suomessa vähäiseksi. Vaikka sairaanhoitajat arvioivat samoja asioita kuin kipumittarit mittaavat, kipumittareiden käyttö tekisi arvioinnista systemaattisempaa. Tulosten mukaan lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja pidetään ensisijaisena vastasyntyneiden ja keskosten kivunhoidossa. Käytetyimpiä menetelmiä ovat asentohoito, kapalointi ja glukoosiliuoksen käyttö. Lääkkeellisistä kivunlievitysmenetelmistä opioideja on käytetty useimmiten. Kivun arviointiin ja hoitoon vaikuttavat useat tekijät, jotka voivat olla sairaanhoitajasta tai hoitoyksiköistä lähtöisin olevia ja hoidollisia tai ulkoisia tekijöitä.
Opinnäytetyön tutkimustulokset antoivat uutta näkökulmaa vastasyntyneiden ja keskosten kivunhoitoon. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää, minkä vuoksi Suomessa kipumittareiden käyttö on ollut tähän asti vähäistä. Toisena aiheena voisi olla lastenosastolle yhtenäisten kivunarvioinnin ja kirjaamisen ohjeiden kehittäminen.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Sen tavoitteena oli koota kattavasti tietoa aiempien tutkimusten pohjalta ja muodostaa siitä selkeä kokonaisuus. Tiedonhaku suoritettiin keväällä 2013 käyttäen apuna Saimaan ammattikorkeakoulun Nelli-portaalia. Tietokantoina käytettiin Aleksia, Melindaa, Artoa, Terveysporttia, OVIDia ja PubMediä. Aineisto koostui yhdeksästä artikkelista ja yhdestä pro-gradusta. Kaksi artikkeleista oli englanninkielisiä.
Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tuloksista ilmeni, että sairaanhoitajat arvioivat vastasyntyneiden ja keskosten kipua oman intuitionsa, koulutuksensa ja kokemuksensa pohjalta. Kansainvälisten kipumittareiden käyttö on jäänyt Suomessa vähäiseksi. Vaikka sairaanhoitajat arvioivat samoja asioita kuin kipumittarit mittaavat, kipumittareiden käyttö tekisi arvioinnista systemaattisempaa. Tulosten mukaan lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja pidetään ensisijaisena vastasyntyneiden ja keskosten kivunhoidossa. Käytetyimpiä menetelmiä ovat asentohoito, kapalointi ja glukoosiliuoksen käyttö. Lääkkeellisistä kivunlievitysmenetelmistä opioideja on käytetty useimmiten. Kivun arviointiin ja hoitoon vaikuttavat useat tekijät, jotka voivat olla sairaanhoitajasta tai hoitoyksiköistä lähtöisin olevia ja hoidollisia tai ulkoisia tekijöitä.
Opinnäytetyön tutkimustulokset antoivat uutta näkökulmaa vastasyntyneiden ja keskosten kivunhoitoon. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää, minkä vuoksi Suomessa kipumittareiden käyttö on ollut tähän asti vähäistä. Toisena aiheena voisi olla lastenosastolle yhtenäisten kivunarvioinnin ja kirjaamisen ohjeiden kehittäminen.