Kotiuttamisen kehittäminen henkilöstön kanssa
Kauppinen, Pirkko (2014)
Kauppinen, Pirkko
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401161433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401161433
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää yhteisen oppimisprosessin avulla kotiuttamisen malli Lapinlahden terveyskeskuksen vuodeosastolle. Tavoitteena oli yhteistyö muotojen kehittäminen ja toiminnan parantaminen.
Opinnäytetyö oli toimintatutkimus, jonka toteutin kehittämistehtävänä. Käytin oppimismenetelmänä kognitiivista oppimisnäkemystä. Keräsin materiaalia kotiuttamisesta ja pidin oppitunteja kehittämisryhmälle kuusi kertaa. Jokaisen ryhmätapaamisen pituus oli 60 -90 minuuttia ja tapaamisissa oli keskustelua. Lähetin sähköpostin kautta materiaalin ja yhteenvedon ryhmänjäsenille, sillä osalla ei aina ollut mahdollista osallistua tapaamiseen. Ensimmäisessä ryhmätapaamisessa käytin aivoriihi menetelmää, jonka perusteella ryhmäläiset valitsivat aiheita, joita käsittelimme tapaamisissa. Kevään aikana oli kolme ryhmätapaamista, joissa oli teoriaa. Syksyllä oli kaksi tapaamiskertaa. Kehittämistoiminnan aikana ryhmäläiset tekivät vierailuja toistensa yksiköihin.
Viimeisessä ryhmätapaamisessa ryhmäläiset esittivät yksiköissään tekemät kirjalliset tuotokset. Keskustelujen perusteella ryhmä suunnitteli ja laati kotiuttamisen mallin, johon sisältyi kotiuttamiseen liittyvää ohjeistusta, yksiköiden yhteystiedot ja kotiutuksen tarkistuslista. Tutkija muokkasi kokonaisuudesta kotiuttamisen oppaan.
Kehittämistehtävän tarkoitus toteutui ja tavoitteisiin päästiin.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla kirjaamisen kehittäminen yksiköissä. Toisena jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista tietää hoitajien kokemuksista, jotka liittyvät kotiutuksen tarkistuslistan käyttöön.
Opinnäytetyö oli toimintatutkimus, jonka toteutin kehittämistehtävänä. Käytin oppimismenetelmänä kognitiivista oppimisnäkemystä. Keräsin materiaalia kotiuttamisesta ja pidin oppitunteja kehittämisryhmälle kuusi kertaa. Jokaisen ryhmätapaamisen pituus oli 60 -90 minuuttia ja tapaamisissa oli keskustelua. Lähetin sähköpostin kautta materiaalin ja yhteenvedon ryhmänjäsenille, sillä osalla ei aina ollut mahdollista osallistua tapaamiseen. Ensimmäisessä ryhmätapaamisessa käytin aivoriihi menetelmää, jonka perusteella ryhmäläiset valitsivat aiheita, joita käsittelimme tapaamisissa. Kevään aikana oli kolme ryhmätapaamista, joissa oli teoriaa. Syksyllä oli kaksi tapaamiskertaa. Kehittämistoiminnan aikana ryhmäläiset tekivät vierailuja toistensa yksiköihin.
Viimeisessä ryhmätapaamisessa ryhmäläiset esittivät yksiköissään tekemät kirjalliset tuotokset. Keskustelujen perusteella ryhmä suunnitteli ja laati kotiuttamisen mallin, johon sisältyi kotiuttamiseen liittyvää ohjeistusta, yksiköiden yhteystiedot ja kotiutuksen tarkistuslista. Tutkija muokkasi kokonaisuudesta kotiuttamisen oppaan.
Kehittämistehtävän tarkoitus toteutui ja tavoitteisiin päästiin.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla kirjaamisen kehittäminen yksiköissä. Toisena jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista tietää hoitajien kokemuksista, jotka liittyvät kotiutuksen tarkistuslistan käyttöön.