Helsinki kokous- ja kongressikaupunkina ennen ja nyt
Harpf, Sanna (2013)
Harpf, Sanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401161410
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401161410
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Helsingin kokous- ja kongressialan historiaa ja kehitystä vuodesta 1975 aina vuoteen 2012. Tutkimuksella haluttiin selvittää, miten ala on kyseisenä aikavälinä muuttunut. Lisäksi pyrittiin selvittämään, millaisia ovat merkittävät kongressit alalla pitkään työskennelleiden mielestä. Aiheesta ei ole aikaisemmin tehty opinnäytetöitä. Historiapainotteiset opinnäytetyöaiheet ovat muutenkin vähemmistönä Theseus-tietokannassa. Historian tutkiminen olisi kuitenkin tärkeää, sillä historian kautta voidaan selittää nykyajan ilmiöitä ja ratkaisuja.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee kokous- ja kongressialaa yhtenä matkailun osa-alueena. Lisäksi käsitellään lyhyesti alan historiaa sekä kongressialan yleisimpiä käsitteitä ja kuvaillaan Helsingin nykytilaa kokouskaupunkina. Helsingissä toimivat kokousalan keskeisimmät organisaatiot esitellään myös lyhyesti. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutki-musmenetelmällä käyttäen puolistrukturoituja haastatteluja. Työtä varten haastateltiin hen-kilökohtaisesti kuutta pitkään kokous- ja kongressialalla työskennellyttä henkilöä. Yksi haas-tatteluista suoritettiin sähköpostitse. Haastateltaville esitettiin kymmenen kysymystä samassa järjestyksessä ja he saivat kysymykset ennen varsinaisia haastatteluja. Haastattelut taltioitiin ja litteroitiin.
Tulokset on jaettu kolmeen teemaan: kokous- ja kongressialan muuttuminen, tapahtumapaikat ja kongressit. Tutkimuksen mukaan kokous- ja kongressiala on muuttunut paljon viimeisten 40 vuoden aikana, mikä oli odotettavissa oleva tulos. Tulokset kuitenkin valottavat alalla tapahtuneita konkreettisia muutoksia. Lisäksi selvisi, miten ammattilaiset määrittelevät tärkeät kongressit. Kongressin järjestämiseen Helsingissä nimettiin useita syitä, mutta parhaimman kuvan asiasta saisi tutkimalla eri järjestöjen haku- ja valintakriteerejä. Tämän opinnäytetyön haastateltavista kukaan ei edustanut järjestöä, joten tulokset ovat siltä osin enemmänkin suuntaa antavia.
Tulokset eivät kata koko Helsingin kokous- ja kongressialaa, mutta niiden kautta syntyy varsin hyvä kuva alan kehittymisestä. Kaupungin kokousalan tulevaisuus näyttääkin vastaajien mielestä hyvältä, kunhan alaan ymmärretään panostaa. Helsingin pysyminen maailman suosituimpien kongressikaupunkien parhaimmiston joukossa vaatii niin henkilöresursseja kuin investointejakin.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee kokous- ja kongressialaa yhtenä matkailun osa-alueena. Lisäksi käsitellään lyhyesti alan historiaa sekä kongressialan yleisimpiä käsitteitä ja kuvaillaan Helsingin nykytilaa kokouskaupunkina. Helsingissä toimivat kokousalan keskeisimmät organisaatiot esitellään myös lyhyesti. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutki-musmenetelmällä käyttäen puolistrukturoituja haastatteluja. Työtä varten haastateltiin hen-kilökohtaisesti kuutta pitkään kokous- ja kongressialalla työskennellyttä henkilöä. Yksi haas-tatteluista suoritettiin sähköpostitse. Haastateltaville esitettiin kymmenen kysymystä samassa järjestyksessä ja he saivat kysymykset ennen varsinaisia haastatteluja. Haastattelut taltioitiin ja litteroitiin.
Tulokset on jaettu kolmeen teemaan: kokous- ja kongressialan muuttuminen, tapahtumapaikat ja kongressit. Tutkimuksen mukaan kokous- ja kongressiala on muuttunut paljon viimeisten 40 vuoden aikana, mikä oli odotettavissa oleva tulos. Tulokset kuitenkin valottavat alalla tapahtuneita konkreettisia muutoksia. Lisäksi selvisi, miten ammattilaiset määrittelevät tärkeät kongressit. Kongressin järjestämiseen Helsingissä nimettiin useita syitä, mutta parhaimman kuvan asiasta saisi tutkimalla eri järjestöjen haku- ja valintakriteerejä. Tämän opinnäytetyön haastateltavista kukaan ei edustanut järjestöä, joten tulokset ovat siltä osin enemmänkin suuntaa antavia.
Tulokset eivät kata koko Helsingin kokous- ja kongressialaa, mutta niiden kautta syntyy varsin hyvä kuva alan kehittymisestä. Kaupungin kokousalan tulevaisuus näyttääkin vastaajien mielestä hyvältä, kunhan alaan ymmärretään panostaa. Helsingin pysyminen maailman suosituimpien kongressikaupunkien parhaimmiston joukossa vaatii niin henkilöresursseja kuin investointejakin.