Isädeprivaation ja miehen mallin kokemus miesvankien näkökulmasta : -lapsuuden taustatekijöiden tarkastelua
Meriläinen, Matti (2013)
Meriläinen, Matti
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121020626
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121020626
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miesvankien kokemuksia isädeprivaatiosta eli sosiaalisesti tai psyykkisesti poissaolevasta isästä. Lisäksi tarkastellaan miesvankien haastatteluiden perusteella miehen mallin käsitettä, ja miten haastateltavat näkivät miehen mallin ilmenneen heidän elämässään. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla seitsemää Jokelan ja Riihimäen vankilan vankia teema-haastattelumenetelmää käyttäen.
Opinnäytetyössä on tarkasteltu vankien kokemuksia kolmen teeman kautta, joista ensimmäinen keskittyy haastateltavien lapsuuden taustavaikuttajien, kuten kaverisuhteiden tarkasteluun. Toiseksi käydään läpi haastateltavan suhdetta biologiseen isään sekä mahdollisiin isäpuoliin äitisuhdetta unohtamatta. Kolmas teema käsittelee haastateltavan kokemuksia miehen malleista, sellaisista miespuolisista henkilöistä, joilla haastateltava on kokenut olleen vaikutusta elämänkulkuunsa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu isädeprivaatiota mahdollisesti aiheuttavien yhteiskunnallisten tekijöiden tarkastelulle. Lisäksi tarkastellaan, mikä merkitys ydinperheellä, isällä ja isän puutteella voi yksilölle olla. Teoriaosuudessa käsitellään lisäksi kehityksen ja elämänkulun kriminologiaa sekä pitkittäistutkimusta tutkimusmuotona, sillä näillä tutkimusmuodoilla on ollut merkittävä vaikutus rikollisuuden taustatekijöiden tunnistamisessa.
Haastatellut miesvangit eivät olleet homogeeninen ryhmä iän, rikoksen tai lapsuuden perherakenteen suhteen. Yhteistä heille oli kuitenkin esivalinnan tuloksena kokemus isähahmon ainakin osittaisesta puuttumisesta.
Tutkimustuloksista nousivat esiin isähahmon sosiaalisen poissaolon lisäksi myös psyykkinen poissaolo. Lisäksi ongelmat koulussa, perheen päihteidenkäyttö, perheväkivalta, isovanhempien roolin merkitys sekä perheen vuorovaikutukselliset ongelmat tulivat aineiston tutkimustuloksista esille. Haastatellut miesvangit eivät nähneet niinkään pelkän isähahmon puuttumisen olleen merkittävin tekijä elämänkulussa, mutta kokivat sen saattaneen vaikuttaa taustatekijänä. Toisaalta osa haastatelluista koki elämänkulun määräytyneen heidän omien valintojensa perusteella, mihin mitkään ulkoiset tekijät eivät ole vaikuttaneet.
Opinnäytetyön keskeinen tarkoitus on tuoda haastateltujen vankien kautta esille lapsuuden eri taustatekijöiden mahdollinen merkitys yksilön kasvulle ja kehitykselle.
Opinnäytetyössä on tarkasteltu vankien kokemuksia kolmen teeman kautta, joista ensimmäinen keskittyy haastateltavien lapsuuden taustavaikuttajien, kuten kaverisuhteiden tarkasteluun. Toiseksi käydään läpi haastateltavan suhdetta biologiseen isään sekä mahdollisiin isäpuoliin äitisuhdetta unohtamatta. Kolmas teema käsittelee haastateltavan kokemuksia miehen malleista, sellaisista miespuolisista henkilöistä, joilla haastateltava on kokenut olleen vaikutusta elämänkulkuunsa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu isädeprivaatiota mahdollisesti aiheuttavien yhteiskunnallisten tekijöiden tarkastelulle. Lisäksi tarkastellaan, mikä merkitys ydinperheellä, isällä ja isän puutteella voi yksilölle olla. Teoriaosuudessa käsitellään lisäksi kehityksen ja elämänkulun kriminologiaa sekä pitkittäistutkimusta tutkimusmuotona, sillä näillä tutkimusmuodoilla on ollut merkittävä vaikutus rikollisuuden taustatekijöiden tunnistamisessa.
Haastatellut miesvangit eivät olleet homogeeninen ryhmä iän, rikoksen tai lapsuuden perherakenteen suhteen. Yhteistä heille oli kuitenkin esivalinnan tuloksena kokemus isähahmon ainakin osittaisesta puuttumisesta.
Tutkimustuloksista nousivat esiin isähahmon sosiaalisen poissaolon lisäksi myös psyykkinen poissaolo. Lisäksi ongelmat koulussa, perheen päihteidenkäyttö, perheväkivalta, isovanhempien roolin merkitys sekä perheen vuorovaikutukselliset ongelmat tulivat aineiston tutkimustuloksista esille. Haastatellut miesvangit eivät nähneet niinkään pelkän isähahmon puuttumisen olleen merkittävin tekijä elämänkulussa, mutta kokivat sen saattaneen vaikuttaa taustatekijänä. Toisaalta osa haastatelluista koki elämänkulun määräytyneen heidän omien valintojensa perusteella, mihin mitkään ulkoiset tekijät eivät ole vaikuttaneet.
Opinnäytetyön keskeinen tarkoitus on tuoda haastateltujen vankien kautta esille lapsuuden eri taustatekijöiden mahdollinen merkitys yksilön kasvulle ja kehitykselle.