Uuden Y-STR-PCR-menetelmän validointi
Lahti, Miika (2013)
Lahti, Miika
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120420142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120420142
Tiivistelmä
Työ suoritettiin syksyllä 2013 Keskusrikospoliisin Rikosteknisessä laboratoriossa DNA-osastolla Vantaalla. Työn tavoitteena oli suorittaa uuden Y23 Y-STR-PCR -menetelmän käyttöönottoon vaadittavat mittaukset. Lisäksi työ sisälsi uudella Y-kvantitointimenetelmällä suoritettavan määritysrajojen selvittämisen Y-PCR -menetelmälle.
Työn näytteet koostuivat miehen DNA:sta valmistetuista laimennossarjoista, naisen ja miehen sekoitusnäytteistä sekä kahden miehen sekoitusnäytteistä. Lisäksi uusilla menetelmillä analysoitiin jo aiemmin heikkoja tai nollatuloksen antaneita rikospaikkanäytteitä. Opinnäytetyön ongelmat kohdattiin näytteen Y-DNA-pitoisuuden määrityksessä, jossa miehen DNA:ta mittaava kanava vääristi tuloksia. Ratkaisu löytyi konsultoimalla laitteen valmistajaaja, ongelma osattiin korjata tulosten analysointivaiheessa. Y23-menetelmän testimittauksien tavoitteina oli selvittää sen kyky monistaa heikkoja määriä miehen DNA:ta. Naisen ja miehen sekoitusnäytteissä pyrittiin selvittämään naisen inhiboivaa vaikutusta reaktioon. Kahden miehen sekoitusnäytteiden tavoitteena oli selvittää, että onko menetelmä kykenevä erottelemaan kahden henkilön tunnisteet.
Tulosten perusteella menetelmä on herkempi kuin käytössä oleva menetelmä ja nais- DNA:n vaikutusta reaktioiden toimivuuteen ei heikoimman miespitoisuuden sisältävissä näytteissä havaittu. Mies-DNA- sekoitusnäytteissä löydettiin 14 eroavaa aluetta, joiden perusteella voitiin todeta menetelmän monistavan molempia. Rikospaikkanäytteistä ei yhdestäkään saatu analysoitua täyttä tunnistetta, mutta tulokset osoittivat Y23-menetelmän olevan herkempi.
Opinnäytetyölle asetettuihin tavoitteisiin päästiin. Menetelmiä aletaan suorittamaan vanhojen kanssa rinnan, jotta voidaan varmistua niiden toiminnasta ja jotta saataisiin vertailtavaa dataa. Y23-menetelmän osalta täytyy vielä suorittaa populaatiotutkimus, jonka avulla voidaan kartoittaa maanlaajuisesti maan eri osien Y-kromosomaaliset genotyypit.
Työn näytteet koostuivat miehen DNA:sta valmistetuista laimennossarjoista, naisen ja miehen sekoitusnäytteistä sekä kahden miehen sekoitusnäytteistä. Lisäksi uusilla menetelmillä analysoitiin jo aiemmin heikkoja tai nollatuloksen antaneita rikospaikkanäytteitä. Opinnäytetyön ongelmat kohdattiin näytteen Y-DNA-pitoisuuden määrityksessä, jossa miehen DNA:ta mittaava kanava vääristi tuloksia. Ratkaisu löytyi konsultoimalla laitteen valmistajaaja, ongelma osattiin korjata tulosten analysointivaiheessa. Y23-menetelmän testimittauksien tavoitteina oli selvittää sen kyky monistaa heikkoja määriä miehen DNA:ta. Naisen ja miehen sekoitusnäytteissä pyrittiin selvittämään naisen inhiboivaa vaikutusta reaktioon. Kahden miehen sekoitusnäytteiden tavoitteena oli selvittää, että onko menetelmä kykenevä erottelemaan kahden henkilön tunnisteet.
Tulosten perusteella menetelmä on herkempi kuin käytössä oleva menetelmä ja nais- DNA:n vaikutusta reaktioiden toimivuuteen ei heikoimman miespitoisuuden sisältävissä näytteissä havaittu. Mies-DNA- sekoitusnäytteissä löydettiin 14 eroavaa aluetta, joiden perusteella voitiin todeta menetelmän monistavan molempia. Rikospaikkanäytteistä ei yhdestäkään saatu analysoitua täyttä tunnistetta, mutta tulokset osoittivat Y23-menetelmän olevan herkempi.
Opinnäytetyölle asetettuihin tavoitteisiin päästiin. Menetelmiä aletaan suorittamaan vanhojen kanssa rinnan, jotta voidaan varmistua niiden toiminnasta ja jotta saataisiin vertailtavaa dataa. Y23-menetelmän osalta täytyy vielä suorittaa populaatiotutkimus, jonka avulla voidaan kartoittaa maanlaajuisesti maan eri osien Y-kromosomaaliset genotyypit.