Ilmaisen pikaviestisovelluksen hyödyntäminen hankkeen sisäisessä viestinnässä
Ikäheimo, Jari (2013)
Ikäheimo, Jari
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618254
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618254
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, miten pikaviestintää voidaan hyödyntää Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeessa (Kaste-hankkeessa). Erityisesti tutkittiin, millaisia keinoja on nopeuttaa ja helpottaa hankkeen sisäistä viestintää ilmaisten sovellusten avulla.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Tutkimusmenetelmänä käytettiin toimintatutkimusta, jossa tiedonhankinta tapahtui teoreettisen viitekehyksen hyödyntämisen ohella havainnoinnilla, haastatteluilla ja henkilöstölle suunnatuilla kyselyillä.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan kuitenkin todeta, että valtakunnallisten hankkeiden on syytä tarkkaan harkita ilmaisten sovellusten käyttöönottoa sisäisessä viestinnässään. Päätöksen teon tukena ja viestinnän strategian nopeuttajana pikaviestintä on tarkoituksenmukaista ja tehokasta. Yleisesti viestinnän apuvälineenä pikaviestimet ovat tehokkaita ja voivat vähentää tietynlaista sähköpostiviestintää. Pikaviestimet eivät tuki postilaatikoita eivätkä vaadi suuria investointeja laitteisiin tai ohjelmistoihin. Vapaat, ilmaiset sovellukset voidaan asentaa jokaiseen tietokoneeseen selainpohjaisina. Tutkimuksessa havaittiin myös, että pikaviestintä on hyvin epävirallista kielen käytön suhteen. Sen kieli on jossain puhutun ja kirjoitetun viestinnän välillä, mutta kuitenkin kaukana kirjoitusviestinnän normeista. Pikaviestinnän negatiivisiksi puoliksi voidaan todeta mahdolliset tietoturvariskit ja mahdolliset häiriöt palvelimilla, joiden kautta viestit kulkevat.
Pikaviestinnällä voidaan parantaa yhteydenpitoa ja jopa sosiaalisia suhteita. Jos työpisteiden väli on maantieteellisesti pitkä, kuten tämän tutkimuksen hankkeessa oli, yhteydenpito on nopeaa ja lähes reaaliaikaista. Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että kehittämistä oli paljon, eivätkä valitut sovellukset olleet henkilöstön mielestä riittävän hyviä. Pikaviestimien käyttöä tulee valvoa, pitää huoli sen oikeanlaisesta käytöstä ja huolehtia siitä, että mitään arkaluonteista ei viestitetä.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Tutkimusmenetelmänä käytettiin toimintatutkimusta, jossa tiedonhankinta tapahtui teoreettisen viitekehyksen hyödyntämisen ohella havainnoinnilla, haastatteluilla ja henkilöstölle suunnatuilla kyselyillä.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan kuitenkin todeta, että valtakunnallisten hankkeiden on syytä tarkkaan harkita ilmaisten sovellusten käyttöönottoa sisäisessä viestinnässään. Päätöksen teon tukena ja viestinnän strategian nopeuttajana pikaviestintä on tarkoituksenmukaista ja tehokasta. Yleisesti viestinnän apuvälineenä pikaviestimet ovat tehokkaita ja voivat vähentää tietynlaista sähköpostiviestintää. Pikaviestimet eivät tuki postilaatikoita eivätkä vaadi suuria investointeja laitteisiin tai ohjelmistoihin. Vapaat, ilmaiset sovellukset voidaan asentaa jokaiseen tietokoneeseen selainpohjaisina. Tutkimuksessa havaittiin myös, että pikaviestintä on hyvin epävirallista kielen käytön suhteen. Sen kieli on jossain puhutun ja kirjoitetun viestinnän välillä, mutta kuitenkin kaukana kirjoitusviestinnän normeista. Pikaviestinnän negatiivisiksi puoliksi voidaan todeta mahdolliset tietoturvariskit ja mahdolliset häiriöt palvelimilla, joiden kautta viestit kulkevat.
Pikaviestinnällä voidaan parantaa yhteydenpitoa ja jopa sosiaalisia suhteita. Jos työpisteiden väli on maantieteellisesti pitkä, kuten tämän tutkimuksen hankkeessa oli, yhteydenpito on nopeaa ja lähes reaaliaikaista. Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että kehittämistä oli paljon, eivätkä valitut sovellukset olleet henkilöstön mielestä riittävän hyviä. Pikaviestimien käyttöä tulee valvoa, pitää huoli sen oikeanlaisesta käytöstä ja huolehtia siitä, että mitään arkaluonteista ei viestitetä.