Taidelähtöiset menetelmät syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisyyn : Elämänhallinnan tunnetta tukevan toiminnan kehittäminen alkuopetusikäisten parissa työskenteleville
Tanskanen, Anni; Piironen, Iida (2013)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Tanskanen, Anni
Piironen, Iida
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112417926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112417926
Tiivistelmä
Opinnäytetyössämme tutkittiin kehittämishankkeen avulla taidelähtöisten menetelmien mahdollisuuksia syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisyssä. Tutkielman kohderyhmänä oli alkuopetusikäisten luokkaryhmä ja tarkastelemme aihettamme elämänhallinnantunteen näkökulmasta. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli tuottaa toimintaa alkuopetusryhmälle ja tuottaa aiheesta opas erityisesti alkuopettajien käyttöön. Opasta voi myös soveltaa muihin ryhmiin ja eri-ikäisille. Aihe valikoitui yhteiskunnallisesta tarpeesta, joka on näkynyt pitkään syrjäytymis- ja koulukeskusteluissa sekä kasvattajakentän palautteena.
Kehittämishankkeemme tietoteoreettinen perusta muodostuu syrjäytymiskehitykseen vaikuttavista tekijöistä sekä taidelähtöisen toiminnan tarjoamista hyödyistä suhteessa näihin tekijöihin. Tarkastelemme yksilön, ryhmien, roolien sekä elämänhallinnan tunteen merkitystä syrjäytymiskehityksen kannalta. Nähdäksemme yksilön konkreettiset taidot, jotka vaikuttavat edellä mainittuihin tekijöihin, ovat terve itsetunto sekä sosiaaliset taidot. Taidelähtöisen toiminnan teoriassa painotimme yhteyttä hallinnantunteeseen ja yhteistoiminnallisuuteen. Taidelähtöisen toiminnan teoria vastaa hyvin myös kysymyksiin ryhmistä ja rooleista. Hallinnantunteen ja yhteistoiminnallisuuden läpi tarkasteltuna näkyy taidelähtöisen toiminnan potentiaali terveen itsetunnon sekä sosiaalisten taitojen kehityksessä.
Kehittämishankkeemme metodologia perustuu toimintatutkimukseen, joka koostuu tutkimussykleistä. Tutkimussyklit muodostuivat kehittämishankkeemme toiminnallisen osuuden ja lopputuotteen suunnittelusta kirjallisuuden sekä toimintakertojen pohjalta. Ensimmäiset tutkimussyklit koostuivat teorian hakemisesta ja yhteistyön aloittamisesta, jatkossa yhteistyöluokallemme järjestetyt toimintakerrat käynnistivät uudet tutkimussyklit kirjallisuuden kulkiessa mukana. Prosessin kuvaaminen ja arviointi eri näkökulmista on kehittämishankkeemme metodologinen perusta. Toimintakertamme sisälsivät erilaisia taidelähtöisiä kokonaisuuksia, jotka koostuivat kuvallisista, tarinallisista sekä ja draamallisista harjoituksista. Näiden toimintahetkien ja kokemustemme pohjalta tuotimme oppaan, joka soveltuu toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
Lapsia ja nuoria koskevan syrjäytymiskeskustelun käydessä kiivaana oppaasta muodostui ajankohtainen työväline kasvattajien käyttöön niin sosiaali- kuin opetusalalla. Kehittämishankkeen teorian perusteella uskomme syrjäytymiskehitystä vauhdittavien tekijöiden olevan elämänhallinnantunnetta vahingoittavia ja taidelähtöisten menetelmien soveltaminen kasvatustyössä näyttäisi olevan toimiva keino ennaltaehkäisyyn yksilön syrjäytymiskehityksessä.
Kehittämishankkeemme tietoteoreettinen perusta muodostuu syrjäytymiskehitykseen vaikuttavista tekijöistä sekä taidelähtöisen toiminnan tarjoamista hyödyistä suhteessa näihin tekijöihin. Tarkastelemme yksilön, ryhmien, roolien sekä elämänhallinnan tunteen merkitystä syrjäytymiskehityksen kannalta. Nähdäksemme yksilön konkreettiset taidot, jotka vaikuttavat edellä mainittuihin tekijöihin, ovat terve itsetunto sekä sosiaaliset taidot. Taidelähtöisen toiminnan teoriassa painotimme yhteyttä hallinnantunteeseen ja yhteistoiminnallisuuteen. Taidelähtöisen toiminnan teoria vastaa hyvin myös kysymyksiin ryhmistä ja rooleista. Hallinnantunteen ja yhteistoiminnallisuuden läpi tarkasteltuna näkyy taidelähtöisen toiminnan potentiaali terveen itsetunnon sekä sosiaalisten taitojen kehityksessä.
Kehittämishankkeemme metodologia perustuu toimintatutkimukseen, joka koostuu tutkimussykleistä. Tutkimussyklit muodostuivat kehittämishankkeemme toiminnallisen osuuden ja lopputuotteen suunnittelusta kirjallisuuden sekä toimintakertojen pohjalta. Ensimmäiset tutkimussyklit koostuivat teorian hakemisesta ja yhteistyön aloittamisesta, jatkossa yhteistyöluokallemme järjestetyt toimintakerrat käynnistivät uudet tutkimussyklit kirjallisuuden kulkiessa mukana. Prosessin kuvaaminen ja arviointi eri näkökulmista on kehittämishankkeemme metodologinen perusta. Toimintakertamme sisälsivät erilaisia taidelähtöisiä kokonaisuuksia, jotka koostuivat kuvallisista, tarinallisista sekä ja draamallisista harjoituksista. Näiden toimintahetkien ja kokemustemme pohjalta tuotimme oppaan, joka soveltuu toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
Lapsia ja nuoria koskevan syrjäytymiskeskustelun käydessä kiivaana oppaasta muodostui ajankohtainen työväline kasvattajien käyttöön niin sosiaali- kuin opetusalalla. Kehittämishankkeen teorian perusteella uskomme syrjäytymiskehitystä vauhdittavien tekijöiden olevan elämänhallinnantunnetta vahingoittavia ja taidelähtöisten menetelmien soveltaminen kasvatustyössä näyttäisi olevan toimiva keino ennaltaehkäisyyn yksilön syrjäytymiskehityksessä.