Kartoitus suomalaisten järjestöjen yhteistyömahdollisuuksista sanitaatiosektorilla
Rajamäki, Pauliina (2013)
Rajamäki, Pauliina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053012022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053012022
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä Käymäläseura Huussin yhteistyöjärjestöjen määrää ja tarkoituksena oli selvittää ympäristöjärjestöjen tietoisuutta sanitaatiosta sekä kartoittaa ympäristö- ja kehitysyhteistyö järjestöjen mahdollista kiinnostusta yhteistyöhön Käymäläseura Huussin kanssa. Tutkimusongelmana selvittää, miten paljon järjestöt toimivat sanitaatio sektorilla ja ketkä ympäristöjärjestöt ovat kiinnostuneita yhteistyöstä Käymäläseura Huussin kanssa ja millaista yhteistyötä halutaan.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta ja tutkimusmenetelmänä tapaustutkimusta. Tutkimus- että tiedonkeruumenetelmänä oli haastattelu sähköisellä kyselylomakkeella sähköpostin kautta. Kysely lähetettiin saatekirjeineen 33 kehitysyhteistyö ja ympäristöjärjestöille. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Kysely osoitettiin pääasiassa toiminnanjohtajille, puheenjohtajille tai suuremmissa järjestöissä kehitysyhteistyövastaaville toisin sanoen henkilöille, jotka vastaavat yhteistyöstä sidosryhmien kanssa. Vastausprosentti oli 45 %.
Tutkimuksessa selvisi, että vain muutamat ympäristöjärjestöt ohjeistavat sanitaatioon projekteissa, kuitenkin melkein kaikki vastanneista pitää sanitaatiota tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Sanitaatio ei ole prioriteettiasemassa järjestöjen toiminnassa, mutta puolet järjestöistä näkee kuitenkin yhteistyömahdollisuuksia Huussin kanssa. Tämän vuoksi Huussin olisi tärkeä saada yhteistyö alkuun selkein tavoittein. Olisi kaikkien etu jos järjestöt tekisivät yhteistyötä sanitaatiosektorilla. Huussin olisi hyvä perustaa työryhmä, joka alkaisi kontaktoida kehitysyhteistyö- ja ympäristöjärjestöjä ja pyrkiä solmimaan yhteistyösopimuksia.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta ja tutkimusmenetelmänä tapaustutkimusta. Tutkimus- että tiedonkeruumenetelmänä oli haastattelu sähköisellä kyselylomakkeella sähköpostin kautta. Kysely lähetettiin saatekirjeineen 33 kehitysyhteistyö ja ympäristöjärjestöille. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Kysely osoitettiin pääasiassa toiminnanjohtajille, puheenjohtajille tai suuremmissa järjestöissä kehitysyhteistyövastaaville toisin sanoen henkilöille, jotka vastaavat yhteistyöstä sidosryhmien kanssa. Vastausprosentti oli 45 %.
Tutkimuksessa selvisi, että vain muutamat ympäristöjärjestöt ohjeistavat sanitaatioon projekteissa, kuitenkin melkein kaikki vastanneista pitää sanitaatiota tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Sanitaatio ei ole prioriteettiasemassa järjestöjen toiminnassa, mutta puolet järjestöistä näkee kuitenkin yhteistyömahdollisuuksia Huussin kanssa. Tämän vuoksi Huussin olisi tärkeä saada yhteistyö alkuun selkein tavoittein. Olisi kaikkien etu jos järjestöt tekisivät yhteistyötä sanitaatiosektorilla. Huussin olisi hyvä perustaa työryhmä, joka alkaisi kontaktoida kehitysyhteistyö- ja ympäristöjärjestöjä ja pyrkiä solmimaan yhteistyösopimuksia.