Työntekijöiden näkemyksiä onnistumisesta lastensuojelussa
Pennanen, Suvi; Järvinen, Ilpo (2013)
Pennanen, Suvi
Järvinen, Ilpo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811300
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811300
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin onnistumista lastensuojelun sosiaalityössä työntekijän näkökulmasta. Opinnäytetyö oli osa Tampere Praksis -hanketta. Hankkeessa on mukana kaikki Tampereen kaupungin lapsiperheiden sosiaaliasemat sekä aikuissosiaalityön asema. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa onnistumisista Tampereen kaupungin Eteläiselle lapsiperheiden sosiaaliasemalle, jossa käynnistyi Onnistumisen tarinat -kehittämisteema keväällä 2012.
Tutkimustehtävänä oli selvittää, mikä mahdollistaa onnistumisen ja mikä tekee sen näkyväksi lastensuojelun sosiaalityössä työntekijän näkökulmasta. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin, mitkä tekijät painottuivat kunkin ammattiryhmän kohdalla onnistumista tarkastellessa sekä millaisia yhteisiä ja eriäviä merkityksiä eri ammattiryhmät onnistumiselle antoivat. Tulosten avulla voidaan kehittää käytännön työtä tuomalla esiin työntekijöiden kokemusten kautta saatua tietoa. Aineisto kerättiin järjestämällä vapaamuotoiset ryhmäkeskustelut Eteläisen lapsiperheiden sosiaaliaseman sosiaali-, avo- ja perhetyöntekijöille. Ryhmäkeskustelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi kaikkien ammattiryhmien kohdalla, että onnistumisen lastensuojelun sosiaalityössä mahdollistaa erityisesti asiakaslähtöisyys, onnistunut vuorovaikutussuhde sekä aikaan liittyvät tekijät. Vuorovaikutussuhteessa erityisesti luottamuksella koettiin olevan keskeinen rooli onnistumisen kannalta. Asiakkaalta saatu palaute, asiakkaassa tapahtunut muutos sekä yhdessä asiakkaan kanssa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tekevät onnistumisen näkyväksi. Sosiaalityöntekijöiden ryhmäkeskusteluissa painottuivat muita ammattiryhmiä enemmän onnistumisen suhde aikaan ja resursseihin. Avotyöntekijät keskustelivat erityisesti arvoihin ja asiakkaan kohtaamiseen liittyvistä teemoista. Perhetyöntekijät korostivat arjen tukemisen merkitystä onnistumisen tarkastelussa.
Kaikki ammattiryhmät tarkastelivat onnistumista konkreettisten asiakastapauksien kautta sekä sitä, mitä onnistuneeseen lastensuojelutyöhön vaaditaan. Tarkastelussa nostettiin esille myös onnistumista estäviä tekijöitä. Tarkastellessa työntekijän onnistumista asiakas–työntekijä–organisaatio-viitekehyksen mukaan asiakas tuntuu olevan organisaatiota suuremmassa roolissa työntekijän onnistumisen kannalta. Työntekijän onnistumiseen vaikuttaa vahvasti asiakkaan kokemus lastensuojeluprosessista. Aineiston pohjalta voidaan sanoa, että onnistuminen on suhteellista ja se on sidoksissa myös aikaan ja resursseihin. Resurssien lisäämisellä on suora vaikutus lastensuojelun onnistumisien lisäämiseen.
Tutkimustehtävänä oli selvittää, mikä mahdollistaa onnistumisen ja mikä tekee sen näkyväksi lastensuojelun sosiaalityössä työntekijän näkökulmasta. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin, mitkä tekijät painottuivat kunkin ammattiryhmän kohdalla onnistumista tarkastellessa sekä millaisia yhteisiä ja eriäviä merkityksiä eri ammattiryhmät onnistumiselle antoivat. Tulosten avulla voidaan kehittää käytännön työtä tuomalla esiin työntekijöiden kokemusten kautta saatua tietoa. Aineisto kerättiin järjestämällä vapaamuotoiset ryhmäkeskustelut Eteläisen lapsiperheiden sosiaaliaseman sosiaali-, avo- ja perhetyöntekijöille. Ryhmäkeskustelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi kaikkien ammattiryhmien kohdalla, että onnistumisen lastensuojelun sosiaalityössä mahdollistaa erityisesti asiakaslähtöisyys, onnistunut vuorovaikutussuhde sekä aikaan liittyvät tekijät. Vuorovaikutussuhteessa erityisesti luottamuksella koettiin olevan keskeinen rooli onnistumisen kannalta. Asiakkaalta saatu palaute, asiakkaassa tapahtunut muutos sekä yhdessä asiakkaan kanssa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tekevät onnistumisen näkyväksi. Sosiaalityöntekijöiden ryhmäkeskusteluissa painottuivat muita ammattiryhmiä enemmän onnistumisen suhde aikaan ja resursseihin. Avotyöntekijät keskustelivat erityisesti arvoihin ja asiakkaan kohtaamiseen liittyvistä teemoista. Perhetyöntekijät korostivat arjen tukemisen merkitystä onnistumisen tarkastelussa.
Kaikki ammattiryhmät tarkastelivat onnistumista konkreettisten asiakastapauksien kautta sekä sitä, mitä onnistuneeseen lastensuojelutyöhön vaaditaan. Tarkastelussa nostettiin esille myös onnistumista estäviä tekijöitä. Tarkastellessa työntekijän onnistumista asiakas–työntekijä–organisaatio-viitekehyksen mukaan asiakas tuntuu olevan organisaatiota suuremmassa roolissa työntekijän onnistumisen kannalta. Työntekijän onnistumiseen vaikuttaa vahvasti asiakkaan kokemus lastensuojeluprosessista. Aineiston pohjalta voidaan sanoa, että onnistuminen on suhteellista ja se on sidoksissa myös aikaan ja resursseihin. Resurssien lisäämisellä on suora vaikutus lastensuojelun onnistumisien lisäämiseen.