Adoptioisyyden tukeminen yhdistystoiminnan avulla
Hämäläinen, Jaakko; Immonen, Mikko; Miettinen, Atro (2013)
Hämäläinen, Jaakko
Immonen, Mikko
Miettinen, Atro
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811215
Tiivistelmä
Adoptioisyyden tukeminen yhdistystoiminnan avulla
Opinnäytetyömme tehtiin Adoptioperheet ry:n tilauksesta. Työn aiheena oli adoptioisyyden tukeminen yhdistystoiminnan avulla. Kyseessä oli toiminnallinen kehittämishanke, jonka osana toteutettiin myös tutkimuksellista tiedonkeruuta. Kehittämisen kohteena oli Adoptioperheet ry:n toiminta, jonka toivotaan jatkossa tavoittavan myös yhdistyksen miespuoliset jäsenet paremmin. Työn tavoitteena oli sekä käytännön toiminnan että tutkimuksellisen aineiston keräämisen avulla luoda yhdistykselle paremmat edellytykset adoptioisien aktivoimista varten. Hanke toteutettiin keväällä 2013.
Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys rakentui adoption, isyyden ja vertaistuen ympärille. Adoption peruskäsitteitä avattiin historiallisesta sekä suomalaisesta näkökulmasta. Adoptioprosessin kuvauksessa keskityimme pääosin käsittelemään kansainvälistä adoptiota Suomessa. Olemassa olevat isyystutkimukset keskittyvät tavallisesti biologiseen isyyteen, mutta sovelsimme myös niistä saatua tietoa adoptioisyyden tarkastelussa. Vertaistuen tarkastelussa keskityimme sen erilaisiin muotoihin sekä sen vaikutuksiin vanhemmuuden ja isyyden tukemisessa.
Toiminnallisen kehittämishankkeen toteutukseen kuului kolme adoptioisille järjestettyä vertaistukitapahtumaa, ohjeistus isäryhmien vetäjiä varten, kaksi lehtiartikkelia ja yhdistyksen Facebook-‐sivujen päivittäminen. Tutkimuksellisen tiedonkeruun menetelminä toimivat adoptioisille suunnattu kyselylomake ja adoptioisien yksilöhaastattelut. Myös toiminnallisten vertaistukitapahtumien ohessa kerättiin aineistoa hankkeemme teemoihin liittyen.
Tuloksistamme käy ilmi, että adoptioisyys vaati vahvaa sitoutumista ja päättäväisyyttä. Arjen ei kuitenkaan katsota radikaalisti eroavan biologisesta vanhemmuudesta. Adoptioisät kokevat vertaistuen adoptioprosessissa ylivertaiseksi tiedonsaanti ja -tukimuodoksi. Tuen tarve korostuu etenkin juuri ennen lapsen saapumista. Myös lapsien mukanaolo vertaistuessa koetaan hyödylliseksi sekä isän että lapsen kannalta. Miehillä on luonnostaan erilainen lähestymistapa tiettyihin asioihin kuin naisilla, ja siksi he kaipaavatkin vertaistuelle usein jonkin tarkoituksen. Tarkoitus voi olla esimerkiksi jokin aktiviteetti tai asiantuntijan läsnäolo. Omat kokemuksemme adoptioisien vertaistuesta olivat positiivisia ja toivomme toiminnan jatkuvan.
Opinnäytetyömme tehtiin Adoptioperheet ry:n tilauksesta. Työn aiheena oli adoptioisyyden tukeminen yhdistystoiminnan avulla. Kyseessä oli toiminnallinen kehittämishanke, jonka osana toteutettiin myös tutkimuksellista tiedonkeruuta. Kehittämisen kohteena oli Adoptioperheet ry:n toiminta, jonka toivotaan jatkossa tavoittavan myös yhdistyksen miespuoliset jäsenet paremmin. Työn tavoitteena oli sekä käytännön toiminnan että tutkimuksellisen aineiston keräämisen avulla luoda yhdistykselle paremmat edellytykset adoptioisien aktivoimista varten. Hanke toteutettiin keväällä 2013.
Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys rakentui adoption, isyyden ja vertaistuen ympärille. Adoption peruskäsitteitä avattiin historiallisesta sekä suomalaisesta näkökulmasta. Adoptioprosessin kuvauksessa keskityimme pääosin käsittelemään kansainvälistä adoptiota Suomessa. Olemassa olevat isyystutkimukset keskittyvät tavallisesti biologiseen isyyteen, mutta sovelsimme myös niistä saatua tietoa adoptioisyyden tarkastelussa. Vertaistuen tarkastelussa keskityimme sen erilaisiin muotoihin sekä sen vaikutuksiin vanhemmuuden ja isyyden tukemisessa.
Toiminnallisen kehittämishankkeen toteutukseen kuului kolme adoptioisille järjestettyä vertaistukitapahtumaa, ohjeistus isäryhmien vetäjiä varten, kaksi lehtiartikkelia ja yhdistyksen Facebook-‐sivujen päivittäminen. Tutkimuksellisen tiedonkeruun menetelminä toimivat adoptioisille suunnattu kyselylomake ja adoptioisien yksilöhaastattelut. Myös toiminnallisten vertaistukitapahtumien ohessa kerättiin aineistoa hankkeemme teemoihin liittyen.
Tuloksistamme käy ilmi, että adoptioisyys vaati vahvaa sitoutumista ja päättäväisyyttä. Arjen ei kuitenkaan katsota radikaalisti eroavan biologisesta vanhemmuudesta. Adoptioisät kokevat vertaistuen adoptioprosessissa ylivertaiseksi tiedonsaanti ja -tukimuodoksi. Tuen tarve korostuu etenkin juuri ennen lapsen saapumista. Myös lapsien mukanaolo vertaistuessa koetaan hyödylliseksi sekä isän että lapsen kannalta. Miehillä on luonnostaan erilainen lähestymistapa tiettyihin asioihin kuin naisilla, ja siksi he kaipaavatkin vertaistuelle usein jonkin tarkoituksen. Tarkoitus voi olla esimerkiksi jokin aktiviteetti tai asiantuntijan läsnäolo. Omat kokemuksemme adoptioisien vertaistuesta olivat positiivisia ja toivomme toiminnan jatkuvan.