Toiminnallisten määrittelyjen selvittelyn toteutuminen testaajan työssä tietojärjestelmäkehityksessä
Ovaska, Leila (2013)
Ovaska, Leila
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179200
Tiivistelmä
Tämän tapaustutkimuksen tutkimuskysymys on seuraava: Miten toiminnallisten määrittelyjen selvittely toteutuu testaajan työssä vesiputousmenetelmällä tehtävässä tietojärjestelmäkehi-tyksessä? Tässä tutkimuksessa toiminnallisten määrittelyjen selvittelyn toteutuminen tarkoittaa käytännön toimina, joita testaaja suorittaa selvitellessään toiminnallisia määrittelyjä testauksen aikana.
Toiminnallisilla määrittelyillä tarkoitetaan määrittelydokumentaatiota. Toiminnallinen määrittely on käyttötapauskuvaus tai palvelukuvaus, liittymäkuvaus, käyttöliittymäkuvaus tai muu vastaava dokumentaatio, joka kuvaa järjestelmä toimintaa. Toiminnallisten määrittelyjen selvittelyajalla tarkoitetaan kaikkea sitä ylimääräistä aikaa, joka testaajalta kuluu määrittelyasioiden selvittelyyn. Se on ylimääräistä työtä, jota testaajan ei pitäisi tehdä oikein toimivassa kehitysprosessissa. Selvittelytyö voi olla esimerkiksi määrittelymuutosten selvittelyä, jos testaajalla ei ole tiedossa mitä on muuttunut tai milloin jokin toiminnallisuus järjestelmässä on muuttunut.
Tutkimus tehtiin Suomessa pankki- ja rahoitusalalla toimivassa yrityksessä. Yritys kehittää ja ylläpitää alalla käytettäviä tietojärjestelmiä. Tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena. Tapaus-tutkimuksessa tutkittiin, miten testaajan toiminnallisten määrittelyjen selvittelyaika toteutuu vesiputousmenetelmällä tehtävässä järjestelmäkehityksessä. Vesiputousmallilla tehtävissä ohjelmistokehitysprojekteissa on tyypillistä, että suunniteltu aikataulu ei pidä. Edellisten vaiheiden tuotokset vaikuttavat vesiputousmallissa seuraavien vaiheiden suoritukseen. Testauksen läpimeno aikaan vaikuttaa järjestelmän toteutuksen lisäksi niitä kuvaavat toiminnalliset määrittelyt.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miksi testaaja joutuu tarkentamaan ja selvittelemään toiminnallisia määrittelyjä testauksen aikana. Tutkimus kohdistui järjestelmäkehityksen testauksen vaiheisiin, jotka koskivat testitapausten suunnitteluvaihetta ja testien suoritusvaihetta. Tutkimuksen kohteena olivat kehitysprojektien testaajat. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyn avulla. Kyselyllä selvitettiin testaajien näkemystä toiminnallisten määrittelyjen selvittelyä aiheuttavista syistä. Löytämällä selvittelyä aiheuttavat syyt voitaisiin niitä vähentää ja tätä kautta säästää järjestelmäkehityskustannuksissa.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että toiminnallisten määrittelyihin tulevilla muutoksilla on suurin vaikutus testaajan selvittelyaikaan. Määrittelymuutokset vaikuttivat sekä testitapausten suunnittelu- että testien suoritusvaiheessa eniten. Lisäksi testitapausten suunnitteluvaiheessa määrittelydokumenttien vaikeaselkoisuus vaikutti selvittelyaikaan. Syitä määrittelymuutosten määrän ei tässä tutkimuksessa tutkittu. Syitä, joista määrittelymuutokset johtuvat, tulisikin tutkia lisää ja tarvittaessa kehittää koko muutoshallintaprosessia. Tutkimuksen tuloksen mukaan vähentämällä määrittelymuutoksia tehostuisi myös testaajan tekemä työ ja näin säästettäisiin kustannuksissa.
Toiminnallisilla määrittelyillä tarkoitetaan määrittelydokumentaatiota. Toiminnallinen määrittely on käyttötapauskuvaus tai palvelukuvaus, liittymäkuvaus, käyttöliittymäkuvaus tai muu vastaava dokumentaatio, joka kuvaa järjestelmä toimintaa. Toiminnallisten määrittelyjen selvittelyajalla tarkoitetaan kaikkea sitä ylimääräistä aikaa, joka testaajalta kuluu määrittelyasioiden selvittelyyn. Se on ylimääräistä työtä, jota testaajan ei pitäisi tehdä oikein toimivassa kehitysprosessissa. Selvittelytyö voi olla esimerkiksi määrittelymuutosten selvittelyä, jos testaajalla ei ole tiedossa mitä on muuttunut tai milloin jokin toiminnallisuus järjestelmässä on muuttunut.
Tutkimus tehtiin Suomessa pankki- ja rahoitusalalla toimivassa yrityksessä. Yritys kehittää ja ylläpitää alalla käytettäviä tietojärjestelmiä. Tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena. Tapaus-tutkimuksessa tutkittiin, miten testaajan toiminnallisten määrittelyjen selvittelyaika toteutuu vesiputousmenetelmällä tehtävässä järjestelmäkehityksessä. Vesiputousmallilla tehtävissä ohjelmistokehitysprojekteissa on tyypillistä, että suunniteltu aikataulu ei pidä. Edellisten vaiheiden tuotokset vaikuttavat vesiputousmallissa seuraavien vaiheiden suoritukseen. Testauksen läpimeno aikaan vaikuttaa järjestelmän toteutuksen lisäksi niitä kuvaavat toiminnalliset määrittelyt.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miksi testaaja joutuu tarkentamaan ja selvittelemään toiminnallisia määrittelyjä testauksen aikana. Tutkimus kohdistui järjestelmäkehityksen testauksen vaiheisiin, jotka koskivat testitapausten suunnitteluvaihetta ja testien suoritusvaihetta. Tutkimuksen kohteena olivat kehitysprojektien testaajat. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyn avulla. Kyselyllä selvitettiin testaajien näkemystä toiminnallisten määrittelyjen selvittelyä aiheuttavista syistä. Löytämällä selvittelyä aiheuttavat syyt voitaisiin niitä vähentää ja tätä kautta säästää järjestelmäkehityskustannuksissa.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että toiminnallisten määrittelyihin tulevilla muutoksilla on suurin vaikutus testaajan selvittelyaikaan. Määrittelymuutokset vaikuttivat sekä testitapausten suunnittelu- että testien suoritusvaiheessa eniten. Lisäksi testitapausten suunnitteluvaiheessa määrittelydokumenttien vaikeaselkoisuus vaikutti selvittelyaikaan. Syitä määrittelymuutosten määrän ei tässä tutkimuksessa tutkittu. Syitä, joista määrittelymuutokset johtuvat, tulisikin tutkia lisää ja tarvittaessa kehittää koko muutoshallintaprosessia. Tutkimuksen tuloksen mukaan vähentämällä määrittelymuutoksia tehostuisi myös testaajan tekemä työ ja näin säästettäisiin kustannuksissa.