Maidon laatuun ja sen ylläpitoon vaikuttavat tekijät isoilla tiloilla
Öljymäki, Jonna; Pirttimäki, Henna (2013)
Öljymäki, Jonna
Pirttimäki, Henna
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305168837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305168837
Tiivistelmä
Osuuskunta Pohjolan Maidon alueella tuotetaan Suomen laadukkainta maitoa. Maidon laadunhallinnassa on monta eri osatekijää. Päivittäisillä rutiineilla on suuri vaikutus maidon laatuun ja sen ylläpitämiseen. Tässä työssä keskityttiin maidon solu- ja bakteeripitoisuuksiin, mitkä ovat tärkeimmät kriteerit maidon laadulle meijerin näkökulmasta.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin Osuuskunta Pohjolan Maidon toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli saada kuva tilaryhmän ajatuksista, asenteista ja työtavoista maidon laatuun liittyvissä asioissa sekä selvittää neuvonnan tarpeellisuutta. Lisäksi neuvojat halusivat tietää, mitkä ovat ne tekijät, millä maidon laatua pystytään hallitsemaan parhaiten.
Kysely rajattiin koskemaan isoja, yli 40 lypsylehmän tiloja, mitkä toimeksiantaja poimi satunnaisesti kriteerit täyttävien tilojen joukosta. Menetelminä käytettiin tietopohjan muodostamiseksi kirjallisuusselvitystä ja maidontuottajille lähetettyä kirjekyselyä. Yhteensä kyselyitä lähti 112 ja vastauksia saatiin 39. Vastausprosentiksi muodostui 34,8.
Tutkimustuloksista selvisi, että maidon laatu robottitiloilla on hieman huonompaa kuin asemalypsytiloilla. Asemalypsytiloilla hoidetaan utaretulehduksia enemmän. Maidon laadunhallinta vastaajatiloilla on pääsääntöisesti kunnossa. Rutiinityöt vaihtelevat paljon tilakohtaisesti. Olosuhteet ja asenne vaikuttavat, miten haasteelliseksi maidon laadun ylläpitäminen koetaan. Vastauksista voidaan myös päätellä, että tuotantoneuvonnalle on tarvetta. Osuuskunta Pohjolan Maidon alueella maidontuotannon tulevaisuus näyttää hyvältä. Maidontuottajilla on positiivinen ja motivoitunut asenne maidontuotantoa kohtaan ja heillä on tulevaisuudessakin halukkuutta tuottaa laadukasta maitoa.
Jatkotutkimuksia maidon laatuun liittyvistä asioista voisi tehdä vielä tarkemmin pelkästään robottitiloille tai niin, että kysymykset olisi tarkennettu selvästi eri lypsyjärjestelmille, koska toimintatavat niillä vaihtelevat kuitenkin suuresti. Tarkennetun tutkimuksen voisi toteuttaa uudelleen muutaman vuoden kuluttua, jotta nähtäisiin myös, onko muutosta tapahtunut.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin Osuuskunta Pohjolan Maidon toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli saada kuva tilaryhmän ajatuksista, asenteista ja työtavoista maidon laatuun liittyvissä asioissa sekä selvittää neuvonnan tarpeellisuutta. Lisäksi neuvojat halusivat tietää, mitkä ovat ne tekijät, millä maidon laatua pystytään hallitsemaan parhaiten.
Kysely rajattiin koskemaan isoja, yli 40 lypsylehmän tiloja, mitkä toimeksiantaja poimi satunnaisesti kriteerit täyttävien tilojen joukosta. Menetelminä käytettiin tietopohjan muodostamiseksi kirjallisuusselvitystä ja maidontuottajille lähetettyä kirjekyselyä. Yhteensä kyselyitä lähti 112 ja vastauksia saatiin 39. Vastausprosentiksi muodostui 34,8.
Tutkimustuloksista selvisi, että maidon laatu robottitiloilla on hieman huonompaa kuin asemalypsytiloilla. Asemalypsytiloilla hoidetaan utaretulehduksia enemmän. Maidon laadunhallinta vastaajatiloilla on pääsääntöisesti kunnossa. Rutiinityöt vaihtelevat paljon tilakohtaisesti. Olosuhteet ja asenne vaikuttavat, miten haasteelliseksi maidon laadun ylläpitäminen koetaan. Vastauksista voidaan myös päätellä, että tuotantoneuvonnalle on tarvetta. Osuuskunta Pohjolan Maidon alueella maidontuotannon tulevaisuus näyttää hyvältä. Maidontuottajilla on positiivinen ja motivoitunut asenne maidontuotantoa kohtaan ja heillä on tulevaisuudessakin halukkuutta tuottaa laadukasta maitoa.
Jatkotutkimuksia maidon laatuun liittyvistä asioista voisi tehdä vielä tarkemmin pelkästään robottitiloille tai niin, että kysymykset olisi tarkennettu selvästi eri lypsyjärjestelmille, koska toimintatavat niillä vaihtelevat kuitenkin suuresti. Tarkennetun tutkimuksen voisi toteuttaa uudelleen muutaman vuoden kuluttua, jotta nähtäisiin myös, onko muutosta tapahtunut.