Maatalouden rakennemuutos Kiteellä vuosina 1985 - 2010
Häyrinen, Paula (2013)
Häyrinen, Paula
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303133285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303133285
Tiivistelmä
Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen maatalouteen. Kiteellä tehtiin vuosina 1984–1985 maatalouden perustutkimus, johon kerättiin tiedot yli 1 000 maatilalta. Kattava aineisto tarjosi mahdollisuuden tutkia maataloudessa tapahtuneita muutoksia. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Kiteen maatalouden rakennemuutosta vuosina 1985–2010.
Keski-Karjalan kuntien (Kitee, Kesälahti, Tohmajärvi ja Rääkkylä) EU-tukea hakeneille 670 maatalousyrittäjälle tehtiin kyselytutkimus kesällä 2010. Kyselyyn vastasi 130 yrittäjää, ja saadusta aineistosta tehtiin kaksi opinnäytetyötä. Toisen laati agrologiopiskelija Hannu Tuononen Keski-Karjalan maatalouden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kysely oli kvantitatiivis-kvalitatiivinen survey-tutkimus, jonka aineisto kerättiin postikyselynä. Kiteelle lähetettiin 274 kyselykaavaketta ja saatiin 58 vastausta. Vastausprosentti oli 21,2 %. Saatuja tuloksia esitettiin frekvensseinä, prosentteina ja keskiarvoina ja niitä havainnollistettiin taulukoina. Opinnäytetyössä tarkasteltiin lähemmin 11 kysymystä, jotka parhaiten kuvasivat tilojen nykytilaa. Niihin saatuja vastauksia verrattiin vuonna 1985 tehdyn kyselyn tuloksiin.
Kiteen maatalous perustuu kotieläintuotantoon. Moni tila lopetti tuotannon vuonna 1995 Suomen liittyessä Euroopan unioniin, ja tilamäärä on edelleen laskussa. Jatkavien tilojen peltopinta-ala on kasvanut ja viljelijöiden keski-ikä on hieman nuorentunut ja koulutustaso parantunut. Maatiloille on vaikea saada uusia yrittäjiä, ja alle 35-vuotiaiden viljelijöiden osuus on vain 5,3 %. EU-aikana viljanviljely on lisääntynyt ja kotieläintilojen määrä on vähentynyt. Metsätalous, luomutuotanto ja luonnon ja eläinten yhdistäminen hoivapalveluihin voivat lisätä maaseudun yritysmahdollisuuksia.
Keski-Karjalan kuntien (Kitee, Kesälahti, Tohmajärvi ja Rääkkylä) EU-tukea hakeneille 670 maatalousyrittäjälle tehtiin kyselytutkimus kesällä 2010. Kyselyyn vastasi 130 yrittäjää, ja saadusta aineistosta tehtiin kaksi opinnäytetyötä. Toisen laati agrologiopiskelija Hannu Tuononen Keski-Karjalan maatalouden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kysely oli kvantitatiivis-kvalitatiivinen survey-tutkimus, jonka aineisto kerättiin postikyselynä. Kiteelle lähetettiin 274 kyselykaavaketta ja saatiin 58 vastausta. Vastausprosentti oli 21,2 %. Saatuja tuloksia esitettiin frekvensseinä, prosentteina ja keskiarvoina ja niitä havainnollistettiin taulukoina. Opinnäytetyössä tarkasteltiin lähemmin 11 kysymystä, jotka parhaiten kuvasivat tilojen nykytilaa. Niihin saatuja vastauksia verrattiin vuonna 1985 tehdyn kyselyn tuloksiin.
Kiteen maatalous perustuu kotieläintuotantoon. Moni tila lopetti tuotannon vuonna 1995 Suomen liittyessä Euroopan unioniin, ja tilamäärä on edelleen laskussa. Jatkavien tilojen peltopinta-ala on kasvanut ja viljelijöiden keski-ikä on hieman nuorentunut ja koulutustaso parantunut. Maatiloille on vaikea saada uusia yrittäjiä, ja alle 35-vuotiaiden viljelijöiden osuus on vain 5,3 %. EU-aikana viljanviljely on lisääntynyt ja kotieläintilojen määrä on vähentynyt. Metsätalous, luomutuotanto ja luonnon ja eläinten yhdistäminen hoivapalveluihin voivat lisätä maaseudun yritysmahdollisuuksia.