Kahdeksan viikon terveysliikuntaintervention vaikutus rintasyöpäpotilaiden liikuntakäyttäytymiseen
Lehtonen, Heidi (2012)
Lehtonen, Heidi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112416284
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112416284
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kahdeksan viikon liikuntaintervention vaikutusta rintasyöpäpotilaiden liikuntakäyttäytymiseen. Tutkimusryhmä muodostui yhdeksästä vapaaehtoisesta naisesta, joilla kaikilla oli diagnosoitu rintasyöpä vuonna 2010 tai sitä aiemmin, ja heille oli tehty toisen tai molempien rintojen kokopoisto. Kaikki jatkoivat tutkimuksessa koko intervention ajan.
Tutkimusryhmälle annettiin liikuntaneuvontaa kerran viikossa kahdeksan viikon ajan syksyllä 2011. Neuvonta piti sisällään lyhyitä liikuntaa ja sen harrastamista käsitteleviä luentoja, joiden aiheina oli muun muassa fyysisen peruskunnon kohottaminen, kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu, venyttely ja rentoutuminen. Lisäksi neuvontaan kuului tutkimushenkilöiden valitsemien liikuntalajien kokeilu. Keväällä 2012 järjestetyllä kontrollikerralla kartoitettiin tutkimusryhmäläisten liikuntakäyttäytymisen muutoksia.
Liikuntakäyttäytyminen pitää sisällään liikunnan intensiteetin, eri harrastusmuodot ja tehon. Näitä selvitettiin UKK-terveysseula kyselyllä tutkimuksen alussa ja lopussa. Kysely sisälsi strukturoituja monivalinta kysymyksiä liikunnan määrästä ja muodoista, kiinnostuksesta liikunnan harrastamiseen sekä koetusta terveydentilasta. VAS-jana muotoisella Liikunta & mielihyvä-mittarilla selvitettiin tutkimusryhmäläisten subjektiivista kokemusta harrastetun liikunnan ja siitä saatavan mielihyvän määrästä intervention kontaktiosuuden alussa, lopussa ja kontrollikerralla.
Merkittäviä muutoksia liikuntakäyttäytymisessä ei ryhmätasolla voitu osoittaa, mutta henkilötasolla muutoksia tapahtui sekä positiiviseen että negatiiviseen suuntaan. Osalla muutoksia ei tapahtunut. Liikunnan harrastaminen oli monipuolistunut uusien liikuntalajien myötä ja noin puolella tutkimushenkilöistä kokemus liikunnasta saamastaan mielihyvästä oli lisääntynyt. Yhdenkään tutkimushenkilön liikunnan määrä ei ollut laskenut viimeisen kolmen kuukauden aikana ja noin puolella tutkimusryhmästä liikunnan määrä vapaa-aikana oli lisääntynyt.
Tutkimusryhmälle annettiin liikuntaneuvontaa kerran viikossa kahdeksan viikon ajan syksyllä 2011. Neuvonta piti sisällään lyhyitä liikuntaa ja sen harrastamista käsitteleviä luentoja, joiden aiheina oli muun muassa fyysisen peruskunnon kohottaminen, kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu, venyttely ja rentoutuminen. Lisäksi neuvontaan kuului tutkimushenkilöiden valitsemien liikuntalajien kokeilu. Keväällä 2012 järjestetyllä kontrollikerralla kartoitettiin tutkimusryhmäläisten liikuntakäyttäytymisen muutoksia.
Liikuntakäyttäytyminen pitää sisällään liikunnan intensiteetin, eri harrastusmuodot ja tehon. Näitä selvitettiin UKK-terveysseula kyselyllä tutkimuksen alussa ja lopussa. Kysely sisälsi strukturoituja monivalinta kysymyksiä liikunnan määrästä ja muodoista, kiinnostuksesta liikunnan harrastamiseen sekä koetusta terveydentilasta. VAS-jana muotoisella Liikunta & mielihyvä-mittarilla selvitettiin tutkimusryhmäläisten subjektiivista kokemusta harrastetun liikunnan ja siitä saatavan mielihyvän määrästä intervention kontaktiosuuden alussa, lopussa ja kontrollikerralla.
Merkittäviä muutoksia liikuntakäyttäytymisessä ei ryhmätasolla voitu osoittaa, mutta henkilötasolla muutoksia tapahtui sekä positiiviseen että negatiiviseen suuntaan. Osalla muutoksia ei tapahtunut. Liikunnan harrastaminen oli monipuolistunut uusien liikuntalajien myötä ja noin puolella tutkimushenkilöistä kokemus liikunnasta saamastaan mielihyvästä oli lisääntynyt. Yhdenkään tutkimushenkilön liikunnan määrä ei ollut laskenut viimeisen kolmen kuukauden aikana ja noin puolella tutkimusryhmästä liikunnan määrä vapaa-aikana oli lisääntynyt.