Vanhempien tarvitsema tuki ja ohjaus keskosen kotiutuessa : Kirjallisuuskatsaus
Kangas, Salla; Pohjonen, Susanna (2012)
Kangas, Salla
Pohjonen, Susanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611881
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata keskosen vanhempien hoitohenkilökunnalta tarvitsemaa tukea ja ohjausta kotiutumisvaiheessa ja sen jälkeen kotona. Tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan tietoutta vanhempien tarvitsemasta tuesta, jotta keskosen kotiutumisprosessin aikana vanhemmille annettavaa ohjausta voidaan kehittää sekä perheen selviytymistä kotona tukea.
Laadullisen opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Aineistoa kirjallisuuskatsaukseen haettiin yhdestä kotimaisesta (Medic) ja kolmesta kansainvälisestä tietokannasta (Cinahl, PubMed and Cochrane) hakutermien ja sisäänottokriteerien mukaisesti. Haku tuotti 132 artikkelia, joista katsaukseen valikoitui kuusi (n=6). Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista nousi esiin kolme pääluokkaa, jotka olivat 1) Kodin ulkopuolisten palveluiden käyttö, 2) Keskosen hoitaminen ja siihen liittyvän tiedon lisääminen ja 3) Tunteiden käsittely ja itseluottamuksen lisääminen. Tulokset osoittivat, että vanhemmat tarvitsevat tukea ja ohjausta hoitohenkilökunnalta kotiutumisen jälkeen useissa eri aihealueissa. Tuloksista on nähtävissä, että vanhempien kotona tarvitseman tuen aihealueet ovat osin samoja kuin keskosen ongelmat ja vanhempien ohjauksen kohteet sairaala-aikana. Keskosen hoito kotona on jatkumo sairaalahoidolle, mikä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa kotiutumiseen ja kotihoitoon liittyvää ohjausta ja tukea.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä keskosen vanhemmille suunnattua kotiutumisvaiheen ohjausta ja kirjallisia materiaaleja. Ohjausta kehittämällä voidaan edistää perheen selviytymistä kotona.
Laadullisen opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Aineistoa kirjallisuuskatsaukseen haettiin yhdestä kotimaisesta (Medic) ja kolmesta kansainvälisestä tietokannasta (Cinahl, PubMed and Cochrane) hakutermien ja sisäänottokriteerien mukaisesti. Haku tuotti 132 artikkelia, joista katsaukseen valikoitui kuusi (n=6). Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista nousi esiin kolme pääluokkaa, jotka olivat 1) Kodin ulkopuolisten palveluiden käyttö, 2) Keskosen hoitaminen ja siihen liittyvän tiedon lisääminen ja 3) Tunteiden käsittely ja itseluottamuksen lisääminen. Tulokset osoittivat, että vanhemmat tarvitsevat tukea ja ohjausta hoitohenkilökunnalta kotiutumisen jälkeen useissa eri aihealueissa. Tuloksista on nähtävissä, että vanhempien kotona tarvitseman tuen aihealueet ovat osin samoja kuin keskosen ongelmat ja vanhempien ohjauksen kohteet sairaala-aikana. Keskosen hoito kotona on jatkumo sairaalahoidolle, mikä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa kotiutumiseen ja kotihoitoon liittyvää ohjausta ja tukea.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä keskosen vanhemmille suunnattua kotiutumisvaiheen ohjausta ja kirjallisia materiaaleja. Ohjausta kehittämällä voidaan edistää perheen selviytymistä kotona.