Kitaransoiton ergonomia
Kärnä, Kaisa (2012)
Kärnä, Kaisa
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111257
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä keskitytään pääasiassa kitaransoiton ergonomiaan, mutta työn tarkoituksena on perehtyä kokonaisvaltaisesti myös musiikin ammattilaisten ergonomiaan sekä anatomiaan että yleiseen ergonomiaan. Työn aiheeseen päädyttiin kirjoittajan omien kokemusten johdattamana. Klassisen kitaran soittajilla on erilaisia soittoasentoja ja tätä kautta niillä on vaikutusta myös kehoon. Soittoasennon vaikutukset kehoon ovat moninaiset, joten opinnäytetyössä tarkastellaan, mitä nämä tekijät ovat ja miten näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa, jotta soittoasennosta kehittyisi ergonomisempi.
Työn tavoitteena on tiedostaa ergonomisen soittotavan vaikutus musiikkiin ja omaan kehoon. Opinnäytetyön tarkoitus on avata myös uusia näkökulmia, joiden avulla kitaransoittoa voidaan kehittää. Opinnäytetyö käsittelee niitä asioita, joita jokaisen musiikin ammattilaisen tulisi tietää kehontoiminnasta ajatellen omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.
Opinnäytetyö perustuu pääasiassa käytettävissä olevaan suomen- ja englanninkieliseen kirjallisuuteen sekä sekundaarisiin tietolähteisiin, mutta lisäksi aineistona on käytetty musiikkifysioterapeutti Katarina Poranderin haastattelua. Opinnäytetyöhön on koottu näistä lähteistä sisällöltään monipuolinen tietopohja, joka selventää ergonomian peruskäsitteitä ja lisäksi avaa laaja-alaisesti kitaran soitinkohtaista ergonomiaa.
Opinnäytetyöstä on apua niin musiikin opiskelijoille kuin opettajille, mutta suurin hyöty opinnäytetyöstä kohdistuu kitaransoiton opiskelijoille sekä ammattikitaristeille. Opinnäytetyö on hyvä perehdytys ergonomisempaan musisointiin niin harjoittelussa, konsertoidessa kuin opetustyössäkin. Opinnäytetyössä perehdytään myös kitaristien kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin venyttelyä ja vahvistavia liikkeitä käsittelevässä osiossa.
Opinnäytetyön tuloksissa selvisi, että on olemassa ergonomisempi, kitaratukeen pohjautuva soittotapa. Tämä kitaraan kiinnitettävä tuki mahdollistaa soittoasennon, jossa lantio on luonnollisessa asennossa ja sitä kautta koko keho on ergonomisemmassa soittoasennossa verrattuna perinteiseen jalkapalliin pohjautuvaan soittoasentoon. Asiaan tarkemmin perehtyessä selvisi kuitenkin, että Suomestakin löytyy kitaristeja, jotka pärjäävät hyvin perinteisessä jalkapalliin pohjautuvassa soittoasennossa. Kitaristeille ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa soittaa, mutta jokaisen tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti oma kehonsa soittoasentoa rakentaessaan, sillä jokaisella on yksilöllinen ruumiinrakenteensa.
Työn tavoitteena on tiedostaa ergonomisen soittotavan vaikutus musiikkiin ja omaan kehoon. Opinnäytetyön tarkoitus on avata myös uusia näkökulmia, joiden avulla kitaransoittoa voidaan kehittää. Opinnäytetyö käsittelee niitä asioita, joita jokaisen musiikin ammattilaisen tulisi tietää kehontoiminnasta ajatellen omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.
Opinnäytetyö perustuu pääasiassa käytettävissä olevaan suomen- ja englanninkieliseen kirjallisuuteen sekä sekundaarisiin tietolähteisiin, mutta lisäksi aineistona on käytetty musiikkifysioterapeutti Katarina Poranderin haastattelua. Opinnäytetyöhön on koottu näistä lähteistä sisällöltään monipuolinen tietopohja, joka selventää ergonomian peruskäsitteitä ja lisäksi avaa laaja-alaisesti kitaran soitinkohtaista ergonomiaa.
Opinnäytetyöstä on apua niin musiikin opiskelijoille kuin opettajille, mutta suurin hyöty opinnäytetyöstä kohdistuu kitaransoiton opiskelijoille sekä ammattikitaristeille. Opinnäytetyö on hyvä perehdytys ergonomisempaan musisointiin niin harjoittelussa, konsertoidessa kuin opetustyössäkin. Opinnäytetyössä perehdytään myös kitaristien kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin venyttelyä ja vahvistavia liikkeitä käsittelevässä osiossa.
Opinnäytetyön tuloksissa selvisi, että on olemassa ergonomisempi, kitaratukeen pohjautuva soittotapa. Tämä kitaraan kiinnitettävä tuki mahdollistaa soittoasennon, jossa lantio on luonnollisessa asennossa ja sitä kautta koko keho on ergonomisemmassa soittoasennossa verrattuna perinteiseen jalkapalliin pohjautuvaan soittoasentoon. Asiaan tarkemmin perehtyessä selvisi kuitenkin, että Suomestakin löytyy kitaristeja, jotka pärjäävät hyvin perinteisessä jalkapalliin pohjautuvassa soittoasennossa. Kitaristeille ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa soittaa, mutta jokaisen tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti oma kehonsa soittoasentoa rakentaessaan, sillä jokaisella on yksilöllinen ruumiinrakenteensa.