Skolhälsovårdares stöd till barn med alkoholmissbrukande föräldrar
Westerlund, Marianne; Åström, Amanda (2012)
Westerlund, Marianne
Åström, Amanda
Yrkeshögskolan Novia
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086931
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086931
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia miten kouluterveydenhoitajat tukevat alkoholia väärinkäyttävien vanhempien lapsia. Opinnäytetyö perustuu seuraavaan kysymyksenasetteluun: 1. Miten kouluterveydenhoitajat tunnistavat lapset, joiden vanhemmat väärinkäyttävät alkoholia? 2. Miten kouluterveydenhoitajat tukevat lapsia, joiden vanhemmat väärinkäyttävät alkoholia? Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta ala-asteella työskentelevää kouluterveydenhoitajaa, kahdella eri paikkakunnalla Pohjanmaalla. Tiedon analyysimetodina käytettiin sisältöanalyysiä. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat Sarvimäen ja Stenbock-Hultin (1989), Erikssonin (1993) ja Segestenin (1994) turvallisuus käsite.
Tutkimustulosten mukaan osalla kouluterveydenhoitajista ei ole tarpeeksi tietoa, jotta he voisivat tunnistaa ja tukea alkoholia väärinkäyttävien vanhempien lapsia. Pitkän työkokemuksen omaavat kouluterveydenhoitajat tiesivät tavanneensa lapsia, joiden vanhemmat väärinkäyttävät alkoholia, kun taas he joilla oli vähemmän työkokemusta tunsivat epävarmuutta siitä, miten tunnistaa nämä lapset. Tilastojen mukaan, jokainen kouluterveydenhoitajan olisi pitänyt törmätä väärinkäyttäjäperheen lapseen. On tärkeää tiedostaa, että nämä lapset eivät kerro päihdeongelmasta äänen, vaan ongelmat ilmenevät oirein ja merkein. Päihdeongelmat lapsiperheissä mahdollisesti huomattaisiin helpommin, jos kouluterveydenhoitajat tekisivät kotikäyntejä.
Tutkimustulosten mukaan osalla kouluterveydenhoitajista ei ole tarpeeksi tietoa, jotta he voisivat tunnistaa ja tukea alkoholia väärinkäyttävien vanhempien lapsia. Pitkän työkokemuksen omaavat kouluterveydenhoitajat tiesivät tavanneensa lapsia, joiden vanhemmat väärinkäyttävät alkoholia, kun taas he joilla oli vähemmän työkokemusta tunsivat epävarmuutta siitä, miten tunnistaa nämä lapset. Tilastojen mukaan, jokainen kouluterveydenhoitajan olisi pitänyt törmätä väärinkäyttäjäperheen lapseen. On tärkeää tiedostaa, että nämä lapset eivät kerro päihdeongelmasta äänen, vaan ongelmat ilmenevät oirein ja merkein. Päihdeongelmat lapsiperheissä mahdollisesti huomattaisiin helpommin, jos kouluterveydenhoitajat tekisivät kotikäyntejä.