Puhuva pistelaskujärjestelmä näkövammaisille keilaajille
Koivisto, Marika (2011)
Koivisto, Marika
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011090812941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011090812941
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, miten voitaisiin toteuttaa puhuva pistelaskin näkövammaisen keilailijan harrastuksen tueksi. Tätä kautta tavoitteena oli lisätä toiminnallista esteettömyyttä Satakunnan alueen keilahalleissa.
Keilailu on lajina helppo harrastus aloittaa, sillä kengät ja pallon saa vuokrattua keilahallilta. Täysin sokea harrastaja tarvitsee lisäksi keilapuomin, jonka avulla hän saa suunnattua pallon keilaradalle. Tämän päivän näkövammaiskeilailussa tärkein osatekijä on avustaja. Heiton jälkeen avustaja kertoo keilaajalle, mitkä keilat jäivät pystyyn ja mikä oli tulos.
Opinnäytetyön toteutusprosessi oli samaan aikaan sekä tieteellistä tutkimusta että kehittämistyötä, joten se oli tutkimuksellista kehittämistä. Reaalimaailman ongelman ratkaisemiseksi käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää. Mahdollisimman käyttäjäystävällisen innovaation kehittämiseksi apuna käytettiin kuntapäätöksissäkin käytettävää ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointia.
Työn aikana tutustuttiin näkövammaisia tukeviin tieteenaloihin, kuten puhesynteesiin ja kuvankäsittelyyn. Pistelaskimessa näitä tieteenaloja hyödynnettiin, kun selvitettiin miten kaapattu kuva muutetaan analysoitavaksi dataksi, sitten tekstiksi ja lopulta puhesyntetisaattorin avulla puheeksi. Ohjelmistotuotannossa käytetyn vaatimusanalyysin avulla selvitettiin ne tavoitteet, jotka pistelaskimen täytyi toteuttaa. Toteutuksen teknisiä puitteita kartoittamalla selvitettiin tekniikan nykytila ja paras tapa järjestelmän toteuttamiseksi.
Tutkimuksen tuloksena onnistuttiin ideoimaan uusi apuväline, jonka käyttö riippuu etupäässä käyttäjästä itsestään. Edullinen web-kamera on potentiaalinen vaihtoehto kuvan analysointiin, mutta hieman laadukkaammalla kameralla saadaan tarkempia tuloksia. Eniten tulosten laatuun vaikutti kuvankäsittelyssä tehdyn segmentoinnin onnistuminen. Käyttäjä oli tyytyväinen ohjelmiston käytettävyyteen. Apuvälinettä on kuitenkin vielä jatkokehittävä, jotta siitä saataisiin aikaan toimiva. Vasta kun apuväline on ollut jonkin aikaa käytössä, pystytään arvioimaan lopullista onnistumista.
Keilailu on lajina helppo harrastus aloittaa, sillä kengät ja pallon saa vuokrattua keilahallilta. Täysin sokea harrastaja tarvitsee lisäksi keilapuomin, jonka avulla hän saa suunnattua pallon keilaradalle. Tämän päivän näkövammaiskeilailussa tärkein osatekijä on avustaja. Heiton jälkeen avustaja kertoo keilaajalle, mitkä keilat jäivät pystyyn ja mikä oli tulos.
Opinnäytetyön toteutusprosessi oli samaan aikaan sekä tieteellistä tutkimusta että kehittämistyötä, joten se oli tutkimuksellista kehittämistä. Reaalimaailman ongelman ratkaisemiseksi käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää. Mahdollisimman käyttäjäystävällisen innovaation kehittämiseksi apuna käytettiin kuntapäätöksissäkin käytettävää ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointia.
Työn aikana tutustuttiin näkövammaisia tukeviin tieteenaloihin, kuten puhesynteesiin ja kuvankäsittelyyn. Pistelaskimessa näitä tieteenaloja hyödynnettiin, kun selvitettiin miten kaapattu kuva muutetaan analysoitavaksi dataksi, sitten tekstiksi ja lopulta puhesyntetisaattorin avulla puheeksi. Ohjelmistotuotannossa käytetyn vaatimusanalyysin avulla selvitettiin ne tavoitteet, jotka pistelaskimen täytyi toteuttaa. Toteutuksen teknisiä puitteita kartoittamalla selvitettiin tekniikan nykytila ja paras tapa järjestelmän toteuttamiseksi.
Tutkimuksen tuloksena onnistuttiin ideoimaan uusi apuväline, jonka käyttö riippuu etupäässä käyttäjästä itsestään. Edullinen web-kamera on potentiaalinen vaihtoehto kuvan analysointiin, mutta hieman laadukkaammalla kameralla saadaan tarkempia tuloksia. Eniten tulosten laatuun vaikutti kuvankäsittelyssä tehdyn segmentoinnin onnistuminen. Käyttäjä oli tyytyväinen ohjelmiston käytettävyyteen. Apuvälinettä on kuitenkin vielä jatkokehittävä, jotta siitä saataisiin aikaan toimiva. Vasta kun apuväline on ollut jonkin aikaa käytössä, pystytään arvioimaan lopullista onnistumista.