Visual Eye Tracking Data as Medium in User Dialogue - Service Design’s Perspective
Hyökki, Satu (2011)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052710032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052710032
Tiivistelmä
Visuaalinen katseenseurantadata käyttäjädialogin välineenä
- palvelumuotoilun näkökulma
Katseenseuranta on menetelmä, jolla voidaan kerätä tietoa käyttäjän silmänliikkeistä. Yksinkertaistettuna suunnittelija saa katseenseurannan kautta käyttäjän katsepolun avulla tietoa siitä, mikä kiinnittää käyttäjän huomion ja mikä puolestaan ei. Katseenseurannan tuottama lisäarvo on, että sen avulla voidaan päästä kiinni sellaisiinkin käyttäjän kokemiin tai ajattelemiin asioihin, joita käyttäjä ei esimerkiksi tutkimuksen jälkeisissä haastatteluissa enää muista tai tiedosta tehneensä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten visuaalista katseenseurantadataa voitaisiin hyödyntää käyttäjien ja suunnittelijoiden välisessä interaktiossa ja yhteisen ymmärryksen luomisessa erityisesti palvelumuotoilun alueella. Laaja strukturoitu kirjallisuuskatsaus paljasti, että katseenseurantaan perustuva laadullinen tutkimus tosielämän ympäristössä on harvinaisempaa. Opinnäytetyössä perehdyttiin mahdollisuuksiin soveltaa katseenseurantaa välineenä käyttäjien ja suunnittelijoiden välisessä dialogissa eli käyttäjädialogissa.
Käyttäjädialogin tarkoituksena on synnyttää jaettu ymmärrys käsiteltävästä asiasta. Tosielämän ympäristössä toteutettavaan tutkimukseen sopivat parhaiten liikuteltavat katseenseurantalaitteistot, jollaisella opinnäytetyöhön liittyvä kirjastoympäristössä toteutettu pilottitutkimus toteutettiin. Tutkimus testasi katseenseurannan laadullista lähestymistapaa selvittämällä kirjaston ensivaikutelmaa sekä aineistojen löydettävyyttä, ja hyödyntämällä kerättyä aineistoa kirjaston kehittämiseen liittyneessä tulevaisuusverstaassa.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi visuaalista katseenseurantadataa hyödyntävä ja empaattista tutkimusotetta palveleva malli (see eye to eye eli ci2i) jaetun ymmärryksen luomisesta käyttäjädialogissa. Malli peilaa pilottikokemuksia, katseenseurannan, empaattisen suunnittelun ja dialogin teorioita sekä visualisoinnin ja videon hyödyntämistä käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa. Mallissa käytetään katsevideota (gaze replay), jossa yhdistyvät silmänliikkeitä kuvaava video ja käyttäjän näkemää ympäristöä kuvaava video. Tulkinta tapahtuu yhdessä käyttäjien, suunnittelijoiden ja myös asiakkaiden eli esimerkiksi palveluntuottajien kanssa. Huolellisesti dokumentoitu malli kuvaa katseenseurantaa hyödyntävän käyttäjädialogin vaiheet ja onnistumisen kannalta keskeiset elementit. Syntynyttä mallia tarkasteltiin suhteessa palvelumuotoilun prosessiin. Kehitetylle mallille voidaan nähdä sovellusmahdollisuuksia laajemminkin.
Opinnäytetyö osoittaa, että katsevideo toimii katalyyttisessä roolissa tuoden osapuolet yhteiseen rakentavaan dialogiin. Mallin mukaisesti toteutettava käyttäjädialogi avaa silmät yhteiselle tulkinnalle ja yhteisen näkökulman luomiselle. Dialogin tuloksena syntyy käyttäjätietoa ja ymmärrystä, jota suunnittelijat voivat hyödyntää palveluiden kehittämisessä ja uusien palveluiden luomisessa. Dialogiin pohjautuvassa mallissa ei tunneta oikeita vastauksia, vuorovaikutuksen merkityksellisyys ratkaisee.
- palvelumuotoilun näkökulma
Katseenseuranta on menetelmä, jolla voidaan kerätä tietoa käyttäjän silmänliikkeistä. Yksinkertaistettuna suunnittelija saa katseenseurannan kautta käyttäjän katsepolun avulla tietoa siitä, mikä kiinnittää käyttäjän huomion ja mikä puolestaan ei. Katseenseurannan tuottama lisäarvo on, että sen avulla voidaan päästä kiinni sellaisiinkin käyttäjän kokemiin tai ajattelemiin asioihin, joita käyttäjä ei esimerkiksi tutkimuksen jälkeisissä haastatteluissa enää muista tai tiedosta tehneensä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten visuaalista katseenseurantadataa voitaisiin hyödyntää käyttäjien ja suunnittelijoiden välisessä interaktiossa ja yhteisen ymmärryksen luomisessa erityisesti palvelumuotoilun alueella. Laaja strukturoitu kirjallisuuskatsaus paljasti, että katseenseurantaan perustuva laadullinen tutkimus tosielämän ympäristössä on harvinaisempaa. Opinnäytetyössä perehdyttiin mahdollisuuksiin soveltaa katseenseurantaa välineenä käyttäjien ja suunnittelijoiden välisessä dialogissa eli käyttäjädialogissa.
Käyttäjädialogin tarkoituksena on synnyttää jaettu ymmärrys käsiteltävästä asiasta. Tosielämän ympäristössä toteutettavaan tutkimukseen sopivat parhaiten liikuteltavat katseenseurantalaitteistot, jollaisella opinnäytetyöhön liittyvä kirjastoympäristössä toteutettu pilottitutkimus toteutettiin. Tutkimus testasi katseenseurannan laadullista lähestymistapaa selvittämällä kirjaston ensivaikutelmaa sekä aineistojen löydettävyyttä, ja hyödyntämällä kerättyä aineistoa kirjaston kehittämiseen liittyneessä tulevaisuusverstaassa.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi visuaalista katseenseurantadataa hyödyntävä ja empaattista tutkimusotetta palveleva malli (see eye to eye eli ci2i) jaetun ymmärryksen luomisesta käyttäjädialogissa. Malli peilaa pilottikokemuksia, katseenseurannan, empaattisen suunnittelun ja dialogin teorioita sekä visualisoinnin ja videon hyödyntämistä käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa. Mallissa käytetään katsevideota (gaze replay), jossa yhdistyvät silmänliikkeitä kuvaava video ja käyttäjän näkemää ympäristöä kuvaava video. Tulkinta tapahtuu yhdessä käyttäjien, suunnittelijoiden ja myös asiakkaiden eli esimerkiksi palveluntuottajien kanssa. Huolellisesti dokumentoitu malli kuvaa katseenseurantaa hyödyntävän käyttäjädialogin vaiheet ja onnistumisen kannalta keskeiset elementit. Syntynyttä mallia tarkasteltiin suhteessa palvelumuotoilun prosessiin. Kehitetylle mallille voidaan nähdä sovellusmahdollisuuksia laajemminkin.
Opinnäytetyö osoittaa, että katsevideo toimii katalyyttisessä roolissa tuoden osapuolet yhteiseen rakentavaan dialogiin. Mallin mukaisesti toteutettava käyttäjädialogi avaa silmät yhteiselle tulkinnalle ja yhteisen näkökulman luomiselle. Dialogin tuloksena syntyy käyttäjätietoa ja ymmärrystä, jota suunnittelijat voivat hyödyntää palveluiden kehittämisessä ja uusien palveluiden luomisessa. Dialogiin pohjautuvassa mallissa ei tunneta oikeita vastauksia, vuorovaikutuksen merkityksellisyys ratkaisee.