Päiväkodin varhaiskasvatushenkilöstön osaamisen kehittäminen
Vainio, Taina (2011)
Vainio, Taina
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105147932
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105147932
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää varhaiskasvattajien osaamista eräässä Espoon kaupungin päiväkodissa. Kehittämistehtävä sai alkunsa syksyllä 2009 tehdystä koulutustarvekyselystä, jonka aiheena oli lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu). Lisäksi kehittämistehtävän ajankohtaisuutta tuki se, että Espoossa oli saatu tehtyä sekä kunnan että yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Lisäksi henkilöstö oli saanut koulutusta lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekoon ja nyt oli aika siirtyä tekemään näiden suunnitelmien pohjalta ryhmien omia varhaiskasvatussuunnitelmia.
Kehittämistehtävälle asetettiin tavoitteeksi ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotto kohdepäiväkodin ryhmissä. Lisäksi tavoitteena oli aloittaa toiminnan suunnittelu, jossa huomioidaan lasten tarpeet.
Kehittämistehtävän prosessia kuvattiin kehittävän työntutkimuksen ekspansiivisen oppimissyklin vaiheita soveltaen. Kehittämistyö tapahtui kolmessa kehittämistilaisuudessa sekä varhaiskasvattajien itsenäisen työskentelyn avulla. Kehittämistilaisuuksien aikana ryhmien varhaiskasvatussuunnitelmat saatiin osittain tehtyä. Opinnäytetyön prosessin aikana ryhmät eivät kuitenkaan saaneet niitä niin valmiiksi, että ne olisi voitu ottaa käyttöön asti.
Opinnäytetyöhön liittyi kysely, jonka avulla saatiin tietoon varhaiskasvattajien osaamisen kehittyminen prosessin aikana. Heidän mielestään osaaminen oli kehittämistilaisuuksien puitteissa lisääntynyt eniten ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman tekoon liittyvissä asioissa. Kahta lukuun ottamatta kaikki päiväkodin kasvattajat olivat sitä mieltä, että he osaavat tehdä kehittämistilaisuuksien jälkeen ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osaamisen kehittäminen vaatii aikaa, mutta hyvällä suunnittelulla ja pienin tavoittein voidaan lyhyessäkin ajassa saada osaamisen tasoa nostettua.
Kehittämistehtävälle asetettiin tavoitteeksi ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotto kohdepäiväkodin ryhmissä. Lisäksi tavoitteena oli aloittaa toiminnan suunnittelu, jossa huomioidaan lasten tarpeet.
Kehittämistehtävän prosessia kuvattiin kehittävän työntutkimuksen ekspansiivisen oppimissyklin vaiheita soveltaen. Kehittämistyö tapahtui kolmessa kehittämistilaisuudessa sekä varhaiskasvattajien itsenäisen työskentelyn avulla. Kehittämistilaisuuksien aikana ryhmien varhaiskasvatussuunnitelmat saatiin osittain tehtyä. Opinnäytetyön prosessin aikana ryhmät eivät kuitenkaan saaneet niitä niin valmiiksi, että ne olisi voitu ottaa käyttöön asti.
Opinnäytetyöhön liittyi kysely, jonka avulla saatiin tietoon varhaiskasvattajien osaamisen kehittyminen prosessin aikana. Heidän mielestään osaaminen oli kehittämistilaisuuksien puitteissa lisääntynyt eniten ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman tekoon liittyvissä asioissa. Kahta lukuun ottamatta kaikki päiväkodin kasvattajat olivat sitä mieltä, että he osaavat tehdä kehittämistilaisuuksien jälkeen ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osaamisen kehittäminen vaatii aikaa, mutta hyvällä suunnittelulla ja pienin tavoittein voidaan lyhyessäkin ajassa saada osaamisen tasoa nostettua.