E-lasku kuluttajan laskumuotona
Hyytiäinen, Sara (2011)
Hyytiäinen, Sara
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096775
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096775
Tiivistelmä
Sähköisestä laskutuksesta on puhuttu jo pitkään. Se on yleistynyt erityisesti yrityksien välisessä laskutuksessa ja hyödyt yritykselle ovat suuret. Sähköinen laskutus on kannat-tavaa myös kuluttajalle. Kuluttajan verkkolasku eli e-lasku tulee suoraan vastaanottajan verkkopankkiin, jossa se tarkastetaan ja hyväksytään. Se säästää sekä aikaa että virheitä. Opinnäytetyössä näkökulmaksi otettiin kuluttajan e-lasku. Työn tarkoituksena on sel-vittää kuluttajien e-laskun käyttöä ja valmiutta täysin sähköiseen laskutukseen. Tutki-muksen kohteena ovat pääkaupunkiseudulla asuvat 20–30-vuotiaat. Pääongelman rajat-tiin seuraaviin alakysymyksiin:
•Mitkä ovat 20–30-vuotiaiden pankki- ja maksutapatottumukset?
•Millainen on kohderyhmän tietoisuus e-laskusta?
•Kuinka suuri osa käyttää e-laskupalvelua ja kuinka hyvin palvelusta on tiedotettu?
•Mitkä tekijät ja ominaisuudet kannustaisivat e-laskupalvelun käyttöönottoon?
•Ovatko vastaajat valmiita kokonaan laskujen sähköisiin versioihin?
Viitekehys koottiin alan kirjallisuudesta, lehtiartikkeleista ja Internetistä. Teoriaosassa perehdytään sähköiseen laskutukseen sekä sen nykytilanteeseen Suomessa ja verrattuna muihin Euroopan maihin. Työssä keskitytään etenkin verkkolaskutukseen ja sen kulut-tajan versioon eli e-laskuun.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Valintaan vaikuttivat valittu tiedonkeruumenetelmä ja otoksen suuruus. Tiedonhankinnassa käy-tettiin www-kyselyä, joka tehtiin Internet pohjaisella Webropol-ohjelmalla. Kysely lähe-tettiin vastaajille linkkinä Facebookin kautta ja toteutettiin huhtikuussa 2011.
Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 104. Tutkimustulosten perusteella vastaajat käyttävät vielä e-laskun sijasta muita laskutapoja. Palveluun kannustaisi parempi tietoisuus sekä muiden laskutapojen kallistuminen. E-laskutuspalvelun tärkeimpinä ominaisuuksina pidettiin tietoturvaa sekä automaattista arkistointia. Vastaajat olivat kuitenkin valmiita siirtymään täysin sähköiseen laskutukseen. Kaikkiin kysymysongelmiin saatiin vastaus tutkimuksen avulla.
•Mitkä ovat 20–30-vuotiaiden pankki- ja maksutapatottumukset?
•Millainen on kohderyhmän tietoisuus e-laskusta?
•Kuinka suuri osa käyttää e-laskupalvelua ja kuinka hyvin palvelusta on tiedotettu?
•Mitkä tekijät ja ominaisuudet kannustaisivat e-laskupalvelun käyttöönottoon?
•Ovatko vastaajat valmiita kokonaan laskujen sähköisiin versioihin?
Viitekehys koottiin alan kirjallisuudesta, lehtiartikkeleista ja Internetistä. Teoriaosassa perehdytään sähköiseen laskutukseen sekä sen nykytilanteeseen Suomessa ja verrattuna muihin Euroopan maihin. Työssä keskitytään etenkin verkkolaskutukseen ja sen kulut-tajan versioon eli e-laskuun.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Valintaan vaikuttivat valittu tiedonkeruumenetelmä ja otoksen suuruus. Tiedonhankinnassa käy-tettiin www-kyselyä, joka tehtiin Internet pohjaisella Webropol-ohjelmalla. Kysely lähe-tettiin vastaajille linkkinä Facebookin kautta ja toteutettiin huhtikuussa 2011.
Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 104. Tutkimustulosten perusteella vastaajat käyttävät vielä e-laskun sijasta muita laskutapoja. Palveluun kannustaisi parempi tietoisuus sekä muiden laskutapojen kallistuminen. E-laskutuspalvelun tärkeimpinä ominaisuuksina pidettiin tietoturvaa sekä automaattista arkistointia. Vastaajat olivat kuitenkin valmiita siirtymään täysin sähköiseen laskutukseen. Kaikkiin kysymysongelmiin saatiin vastaus tutkimuksen avulla.