Moddus M -kasvunsääteen vaikutus ohran ja kauran lajikkeisiin
Pensas, Ari (2011)
Pensas, Ari
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025646
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025646
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tutki Moddus M -kasvunsääteen vaikutuksia Boreal Kasvinjalostus Oy:n kaksi- ja monitahoisen ohran sekä kauran lajikkeisiin vuosina 2005–2010. Tutkimuksessani selvitin, miten Moddus M -kasvunsääde on vaikuttanut kaksi- ja monitahoisen ohran sekä kauran satomäärään, kasvuston pituuteen ja lakoon, kasvien kasvuaikoihin, jyvien hehtolitrapainoon, tuhannenjyvänpainoon, valkuaispitoisuuteen, täysjyväasteeseen, tärkkelyspitoisuuteen ja kauran rasvapitoisuuteen. Tutkin myös säätilan vaikutusta tuloksiin.
Kokeet järjestettiin osaruutukokeina siten, että ruiskutuskäsittelyt olivat pääruutuina ja lajikeruudut olivat osaruutuina niiden sisällä.
Kaksitahoinen ohra käsiteltiin kaksi kertaa Moddus M:n (0,3 l/ha) ja veden (200 l/ha) seoksella. Ensimmäinen käsittelykerta oli korrenkasvun alussa (BBCH 22–33) ja toinen lippulehtivaiheessa (BBCH 37–39). Monitahoinen ohra käsiteltiin myös kaksi kertaa Moddus M:n (0,4 l/ha) ja veden (200 l/ha) seoksella. Ensimmäinen käsittelykerta tapahtui korrenkasvun alussa (BBCH 30–33) ja toinen lippulehtivaiheessa (BBCH 37–39). Kaura käsiteltiin ainoastaan kerran Moddus M:n (0,3 l/ha) ja veden (200 l/ha) seoksella. Kyseinen kerta ajoittui lippulehtivaiheeseen (BBCH 32–37).
Kaksi- ja monitahoisella ohralla A- ja B-käsittelyt olivat hyvin ristiriitaisia, joten koetuloksista ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä siitä, kumpi käsittelyajankohta oli parempi. Kaura oli riippuvainen hyvistä sääoloista, mutta vuoden 2008 alkukesän halla vähensi kauran koetulosten satoa ja laatua. Vuosi 2010 oli koetulosten lämpöisin vuosi, jolloin kaura menestyi hyvin. Koetuloksista ei voida vetää johtopäätöksiä, koska eri lajikkeet suhtautuivat eri tavoin Moddus M -kasvunsääteen sisältämään tehoaineeseen, trineksapakki-etyyliin. Myös sääolot olivat syinä kokeiden tulosten määrittelyyn.
Kokeet järjestettiin osaruutukokeina siten, että ruiskutuskäsittelyt olivat pääruutuina ja lajikeruudut olivat osaruutuina niiden sisällä.
Kaksitahoinen ohra käsiteltiin kaksi kertaa Moddus M:n (0,3 l/ha) ja veden (200 l/ha) seoksella. Ensimmäinen käsittelykerta oli korrenkasvun alussa (BBCH 22–33) ja toinen lippulehtivaiheessa (BBCH 37–39). Monitahoinen ohra käsiteltiin myös kaksi kertaa Moddus M:n (0,4 l/ha) ja veden (200 l/ha) seoksella. Ensimmäinen käsittelykerta tapahtui korrenkasvun alussa (BBCH 30–33) ja toinen lippulehtivaiheessa (BBCH 37–39). Kaura käsiteltiin ainoastaan kerran Moddus M:n (0,3 l/ha) ja veden (200 l/ha) seoksella. Kyseinen kerta ajoittui lippulehtivaiheeseen (BBCH 32–37).
Kaksi- ja monitahoisella ohralla A- ja B-käsittelyt olivat hyvin ristiriitaisia, joten koetuloksista ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä siitä, kumpi käsittelyajankohta oli parempi. Kaura oli riippuvainen hyvistä sääoloista, mutta vuoden 2008 alkukesän halla vähensi kauran koetulosten satoa ja laatua. Vuosi 2010 oli koetulosten lämpöisin vuosi, jolloin kaura menestyi hyvin. Koetuloksista ei voida vetää johtopäätöksiä, koska eri lajikkeet suhtautuivat eri tavoin Moddus M -kasvunsääteen sisältämään tehoaineeseen, trineksapakki-etyyliin. Myös sääolot olivat syinä kokeiden tulosten määrittelyyn.